PSK 57 Kunnonvalvonnan värähtelymittaus
AktiivinenStandardit
Työryhmän valmistelemat standardit
-
PSK 5701 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Käsitteet ja määritelmät. Käytettävät suureet ja mittayksiköt
Tässä standardissa määritellään kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa käytettävät
keskeiset käsitteet sekä esitetään useimmiten
esiintyvät suureet ja mittayksiköt. -
PSK 5702 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Mittauspisteen valinta ja tunnistaminen
Kunnonvalvonnan värähtelymittaus suoritetaan
käyttäen kiinteästi asennettua valvontajärjestelmää
tai kannettavaa mittalaitetta. Tässä standardissa esitetään tekijät, jotka tulee
ottaa huomioon mittauspisteen valinnassa ja
tunnistamisessa. -
PSK 5703 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Anturin, liitimen ja kaapelin valinta sekä asennus
Tässä standardissa määritellään kunnonvalvonnan
värähtelymittauksessa yleisimmin käytettävien anturien,
liittimien ja kaapeleiden valintaperusteet sekä annetaan
ohjeita niiden asennuksesta. -
PSK 5704 - Kunnonvalvonta. Värähtelymittaus. Vastaanottotarkastus ja tärinärasitusrajat
Tässä standardissa määritellään eri koneiden kunnonvalvontaa varten alustavat tärinärasitusrajat.
Standardissa määritellään vastaanotettavalle koneelle suoritettavat värähtelymittaukset, tulosten luokittelu sekä mittausten raportointitavat.
Standardi käsittelee koneita, joiden pyörimisnopeus on alueella 120–30 000 rpm ja käyttöteho yli 15 kW.
Tämä standardi ei käsittele seuraavia koneita:
- höyryturbiinin ja generaattorin yhdistelmät, joiden teho on yli 40 MW ja joiden kierrosluku on 1500, 1800, 3000 tai 3600 r/min. Katso ISO 20816-2.
- kaasuturbiinit, joiden teho on yli 3 MW. Katso ISO 20816-4.
- vesivoimakoneet. Katso ISO 20816-5.
- mäntäkoneet ja niihin samalla alustalla yhdistetyt laitteet. Katso ISO 10816-6 tai
DIN 6280 Teil 11.
- vaihteet. Katso ISO 20816-9.
- uppopumput
- ruuvikompressorit
- tuuliturbiinit. Katso ISO 10816-21.
- mäntäpumput
- mäntäkompressorit. Katso ISO 20816-8.
Standardi ei käsittele akselivärähtelymittauksia. -
PSK 5705 - Kunnonvalvonta. Värähtelymittaus. Mittaustoiminnan suunnittelu
Tässä standardissa määritellään ne kriteerit ja tavat,
joilla suunnitellaan laitoksen kunnonvalvonnan
värähtelymittaustoiminta. Värähtelymittauksen ohella
myös muiden mittausmenetelmien ja ennakkohuollon
tarve ja laajuus tulee selvittää. -
PSK 5706 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Valvontamenetelmät
Tässä standardissa esitetään yleisimmät kunnonvalvonnan värähtelymittauksessa käytettävät
valvontamenetelmät ja niiden yhteydessä käytettävät
käsitteet. Standardi on tarkoitettu apuvälineeksi valittaessa
tiettyyn käyttötarkoitukseen soveltuvaa valvontamenetelmää sekä yhdenmukaistamaan ja vakiinnuttamaan alan käsitteitä. -
PSK 5707 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Vianmääritys
Tässä standardissa esitetään ohjeita kunnon-valvonnan värähtelymittauksen tulosten tulkinnasta.
Standardissa on määritelty pyörivien koneiden vikoja ja niiden havaitsemistapoja käyttäen standardin PSK 5706 valvontamenetelmiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon rakenteellisten ominaisuuksien vaikutus värähtelyyn standardin PSK 5708 mukaisesti. Viat voivat tapauskohtaisesti ilmetä muullakin kuin tässä standardissa esitetyllä tavalla.
Vian määritystä suoritettaessa käytetään hyväksi muutakin kuin värähtelymittauksen antamaa tietoa, kuten aistihavainnot, laitehistoria, käyttöolosuhteet ja muiden mittausten tulokset.
Tämän standardin ohjeita ei ole tarkoitettu käytettä-viksi hyväksymiskriteereinä vastaanottotarkas¬tuk-sessa. -
PSK 5708 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Rakenteelliset värähtelyominaisuudet
Tässä standardissa käsitellään koneiden rakenteellisten ominaisuuksien vaikutuksia värähtelyihin sekä
esitetään näille ominaisuuksille asetettavia vaatimuksia. Rakenteellisten värähtelyominaisuuksien mittauksia
käsitellään siinä laajuudessa, missä ne ovat suoritettavissa kenttämittauksilla. -
PSK 5709 - Kunnonvalvonta. Toiminnan tehokkuuden seuranta ja ohjaus. Tunnusluvut
Tässä standardissa määritellään tunnusluvut kunnonvalvonnan tehokkuuden ja taloudellisuuden seuraamiseksi sekä toiminnan kehittämiseksi.
-
PSK 5711 - Kunnonvalvonta. Turvallisen käyttöajan ennustaminen
Tässä standardissa esitetään ohjeita koneiden
ja laitteiden turvallisen käyttöajan
ennustamiseksi sekä huolto- ja
korjaustoimenpiteiden ajoittamiseksi
värähtelymittausten avulla. Standardia voidaan soveltaa myös muilla
valvontamenetelmillä saatujen tulosten käyttöön
turvallisen käyttöajan arvioimisessa. -
PSK 5712 - Kunnonvalvonta. Putkistovärähtelyn hallinta ja mittaus
Tässä standardissa käsitellään putkistovärähtelyn
syitä ja seurauksia sekä annetaan ohjeita
vaarallisen putkistovärähtelyn välttämiseksi.
Standardissa määritellään raja-arvo, jonka
alapuolella värähtely on vaaratonta. -
PSK 5713 - Kunnonvalvonta. Värähtelymittaus. Mittausjärjestelmän kalibrointi
Tässä standardissa määritellään
värähtelymittausjärjestelmän kalibrointitarve, sallitut
epätarkkuudet ja kalibroinnin suoritus. Tätä standardia sovelletaan erikseen määriteltäville
järjestelmille tai niiden osille. Muille voidaan soveltaa
pelkästään standardin PSK 5715 mukaista
tarkistusta. -
PSK 5714 - Kunnonvalvonta. Värähtelyvalvonnan huomioonotto konehankinnassa
Tässä standardissa annetaan ohjeita värähtelyvalvonnan tarpeiden huomioonottamiseksi koneen
hankinnan eri vaiheissa. Standardissa PSK 5722 esitetään ohjeita ja
vaatimuksia kunnonvalvontajärjestelmän hankintaa
ja toimitusta varten. -
PSK 5715 - Kunnonvalvonta. Värähtelymittaus. Mittausjärjestelmän toiminnallinen tarkastus
Tässä standardissa annetaan ohjeita mittausjärjestelmän toiminnallisen tarkistuksen suorittamisesta ennen mittausta, mittauksen aikana ja sen jälkeen.
Käyttäjän suorittamalla toiminnallisella tarkistuksella voidaan varmistaa, että mittausjärjestelmä toimii oikein.
Tämän standardin toimenpiteet täydentävät standardin PSK 5713 mukaista kalibrointimenettelyä, mutta eivät korvaa sitä. -
PSK 5716 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Vääntövärähtely
Tässä standardissa määritellään vääntövärähtelyn
keskeiset käsitteet ja esitetään koneen vääntövärähtelylle asetettavat vaatimukset sekä annetaan
ohjeita vääntövärähtelyn tunnistamiseksi ja
pienentämiseksi -
PSK 5717 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Pakkovärähtelymuotojen mittaus
Tässä standardissa esitetään pakkovärähtelymuotojen käyttöä värähtelyongelmien
ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä annetaan
ohjeita pakkovärähtelymuotojen mittauksesta,
määrittämisestä ja tulkinnasta. Standardissa ei käsitellä pakkovärähtelymuotojen
määrittämistä suoraan aikasignaaleista. -
PSK 5718 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Raportointi
Tässä standardissa esitetään kunnonvalvonnan
värähtelymittauksista tehtävät raportit ja niiden
sisältö. -
PSK 5719 - Kunnonvalvonta. Värähtelymittaus. Vaihteet
Tässä standardissa esitetään periaatteet hammasvaihteen vastaanottotarkastuksen ja kunnonvalvonnan värähtelymittausten suorittamiseksi.
-
PSK 5720 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Jäykän roottorin kenttätasapainotus
Tässä standardissa annetaan ohjeita jäykän
roottorin yhden ja kahden tason
tasapainotukselle kenttäolosuhteissa käyttäen
vaihekulmamenetelmää. Lisäksi standardi
määrittää tasapainotusluokat ja raja-arvot
sallitulle jäännösepätasapainolle. -
PSK 5721 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Mittausasetukset
Tässä standardissa esitetään yleisellä tasolla
kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa
käytettäviä mittausasetuksia. -
PSK 5722 - Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Kunnonvalvontajärjestelmän hankinta
Tässä standardissa esitetään ohjeita ja vaatimuksia,
joita noudatetaan kunnonvalvontajärjestelmää
hankittaessa ja toimitettaessa. Sisällössä keskitytään värähtelymittaukseen ja
sivutaan muita kunnonvalvontamenetelmiä yleisellä
tasolla. -
PSK-käsikirja 2 - Instrumenttiasennus
Käsikirjaan on koottu instrumenttiasennusten tyyppipiirustuksia käsittelevät standardit PSK 5201 – PSK 5210. Standardeja laadittaessa ei ole pyritty hakemaan uusia asennustapoja, vaan on standardisoitu käytännössä yleisimmin esiintyneet ja hyviksi havaitut ratkaisut. Työssä on pyritty ottamaan huomioon myös asennuksen hyvä hinta-/laatusuhde. Esitystyyliksi on valittu aksonometrisesti esittetyt yksinkertaistetut kokoonpanopiirustukset silloin, kun se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Valittu esitystyyli on myös aikaisemmin ollut yleisin, joten se on katsottu esitykseen parhaiten soveltuvaksi, sillä kyseisen muotoon laaditut piirustukset ovat myös ”kielitaidottoman” ymmärrettävissä. Standardeja ei ole tarkoituksella tehty kovin sitoviksi, koska asennustavat vaihtelevat teollisuusaloittain. Standardien tarkoitus on olla pohjana muokattaessa projekti- tai teollisuusalakohtaisesti parhaan tuloksen toteuttavat asennusdokumentit. Asennustyyppipiirustusten määrä on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, jotta löydettävyys säilyisi hyvänä. Esitetty asennustapa ei ota kantaa siihen, mihin mittaus on sijoitettu tai mihin asentoon prosessiputki on asennettu. Mittausten sijoitus prosessiin on esitetty standardissa SFS 5059, Instrumentointi. Instrumenttien sijoittaminen prosessiin.
Käsikirjan asennustyyppipiirustuksissa ei määritellä roiskesuojaukseen, eristyksiin tai muihin vastaaviin ominaisuuksiin liittyviä rakenteita vaan sellaiset eritelmät on asennuskustannussyistä jätetty pois silloin, kun ne eivät ole aivan välttämättömiä. Kyseiset asiat on otettava huomioon olosuhteiden mukaan ja määriteltävä hankinta-asiakirjoissa. Koneen toimilaitteen pääpiiriin asennettavan, odottamattoman käynnistyksen estämiseksi tarvittavan erotuskytkin tai ohjauspiiriin asennettavan odottamattoman käynnistyksen estokytkimen (OKE-kytkimen) esittäminen on katsottu kuuluvaksi sähköistysohjeiden piiriin, siksi niitä ei ole kuvattu asennustyyppipiirustuksissa. Hankintarajat on määritelty kaikille osille ja laitteille standardin PSK 3301, Instrumentointi. Suunnittelu-, hankinta- ja asennusvastuun jako, mukaisesti, jotta vastuu hankinnasta ja asennuksesta tulee yksiselitteisesti määriteltyä. Vastuurajat tulee tarkistaa hankinta- ja asennusolosuhteita vastaaviksi.
Jäsenet
| Nimi | Yritys | Puhelinnumero |
|---|---|---|
| Anssi Savolainen | Oy SKF Ab | 040 751 5355 |
| Jari Tenhunen | Vibex Oy | 040 1580 993 |
| Juha-Matti Mäkelä | Valio Oy | 050 384 0540 |
| Marko Lehtosaari | Väylävirasto | 050 314 3355 |
| Marko Witick | SPM Instrument Oy | 050 4549 447 |
| Mika Hirvonen | David Brown Santasalo Finland Oy | 045 7881 1608 |
| Pauli Hänninen | Asensiot Oy | 050 449 7608 |
| Petri Kurkinen | Oy SKF Ab | 040 561 8624 |
| Petri Nohynek | Konecranes Oy | 0400 514 284 |
| Petteri Kantola | David Brown Santasalo Finland Oy | 040 701 6829 |
| Tuukka Salonen | Asensiot Oy | 0400 417 977 |
Kehitysehdotus standardiin?
Oletko lyötänyt standardista puutteen tai virheen? Lähetä meille huomiosi yhteydenlomakkeella, niin työryhmämme voi kehittää standardia entistäkin paremmaksi.
Mukaan toimintaan?
Jos olet kiinnostunut kehittämään standardointia osana työryhmää, ota yhteyttä: