Standardit

Tämä standardi käsittelee metallirunkoisia yleisimmin tunnettuja ja käytössä olevia venttiileitä. Standardin tarkoituksena on antaa yleiset valintaperusteet venttiilin valintaa varten.

Tässä standardissa esitetään käsiventtiilin teknisen erittelyn lomake ja annetaan ohjeita sen käytöstä. Standardin tarkoituksena on yhtenäistää tiedonsiirtoa venttiilien määrittelyssä ja hankinnassa. Standardin liitteenä olevassa lomakkeessa esitetään tiedonsiirrossa käytettyjä standardien PSK 6100 ja PSK 5980 määrittelemiä tietoelementtejä.

Tässä standardissa esitetään ohjeita ja mallit purku- ja lastauspaikkojen, säiliöiden, laitteiden, putkilinjojen sekä kiinteiden aineiden käsittelyn ja muiden laitteiden merkitsemisestä, silloin kun niiden vaaditaan tulevan esille turvallisuuden, käytön tai kunnossapidon kannalta. Standardin käytössä on aina varmistuttava ajantasaisesta lainsäädännöstä.Liitteissä 1…8 esitetään esimerkkeinä mallit merkinnöistä. Standardissa PSK 0903 esitetään putkistoissa virtaavien aineiden tunnusvärien määrittelyt sekä putkistojen tunnusmerkintöjen soveltamisohjeet ja tunnuskilpien rakenteet.

Tämä standardi sisältää putkistoissa virtaavien aineiden tunnusvärien määrittelyt, merkintöjen soveltamisohjeet ja tunnuskilpien rakenteet.Putkiston merkinnän tarkoituksena on antaa putkiston sisällöstä tietoja, jotka ovat tarpeen käyttö- ja kunnossapitotehtävien suorittamisen sekä uuden henkilöstön kouluttamisen kannalta. Lisäksi merkinnät antavat käsityksen putkiston sisällöstä ja sen vaarallisuudesta. Erityisesti häiriöja vaaratilanteissa merkinnät mahdollistavat käyttö-, palo- ja pelastushenkilöstön oikean toiminnan. Standardia voidaan käyttää suunnittelussa ja hankinnoissa.Tunnusväri antaa perustiedon putkistossa virtaavan aineen ominaisuudesta standardissa esitetyn ryhmittelyn mukaisesti.Merkintä ilmoittaa putkistossa virtaavan aineen, sen olomuodon ja virtaussuunnan.Tunnusmerkintöjä käytetään teollisuuden putkistoissa sekä LVI-putkistoissa. Standardia voidaan soveltaa myös muilla aloilla.Standardi sisältää myös lääkkeellisten kaasujen putkistojen merkinnät.Standardissa PSK 0902 esitetään ohjeita ja
esimerkkimallit laitteiden ja putkistojen merkintään teollisuudessaLaiva- ja meriteollisuuden putkistoissa sekä makean veden putkistoissa kohteissa, joissa käytetään myös merivettä, merkinnät tehdään esimerkiksi standardien ISO 20560-1:2020 sekä ISO 14726:2008 mukaisesti.

Tässä standardissa esitetään prosessiteollisuudessa yleisesti esiintyvien virtaavien aineiden nimiä ja lyhenteitä, joita suositellaan käytettäväksi suunnittelussa ja putkistojen merkinnässä virtaavien aineiden tunnuksina. Standardi antaa myös ohjeen lyhenteen muodostamisesta. Tämä nimistö ei kata kaikkia virtaavia aineita.

Standardi antaa ohjeita laippaliitoksen asentajille,
työnvalvojille ja suunnittelijoille huomioiden myös
tilaajan ja toimittajan velvoitteet. Pyrkimyksenä on
tehdä mahdollisimman turvallinen, tiivis ja huoltovapaa laippaliitos. Standardissa esitetyt ohjeet ovat yleisiä ja soveltuvat
käytettäväksi tavanomaisissa painelaitteiden ja putkistojen laippaliitoksissa. Tiivisteiden oletetaan olevan tasotiivisteitä (levy, spiraali tai kampa). Putkiston laippaliitoksiin soveltuvat kiristysmomentit
esitetään standardissa PSK 6403.

Tässä standardissa esitetään laippaliitosten tiivisteiden valinnassa huomioon otettavia tekijöitä
suunnittelun ja hankinnan tueksi. Lisäksi standardissa annetaan ohjeita tiivisteiden
käyttöön ja kunnossapitotyöhön.

Tämä standardi ryhmittelee levystä leikattavat
tiivistemateriaalit ja esittää niiden tärkeimmät
ominaisuudet. Lisäksi standardissa esitetään
teollisuuden käyttämien tiivistelevyjen paksuudet sekä
hankinnassa käytettävän nimikkeen muodostaminen. Standardissa esitetyt tiivistemateriaalien ohjeelliset
paine- ja lämpötilarajat pohjautuvat käytännössä
sopiviksi havaittuihin käyttöalueisiin, mutta ne eivät kata
kaikkia teollisuuden tarpeita. Tästä syystä, turvallisen
liitoksen aikaansaamiseksi, valitun tiivistemateriaalin
soveltuvuus aiottuun käyttökohteeseen tulisi aina
varmistaa tiivistetoimittajalta. Standardi ei käsittele metallitiivisteitä.

Tässä standardissa esitetään täysleveiden ja
kapeiden tasotiivisteiden mitat ja materiaalisuosituksia standardien SFS 5170…SFS 5176
mukaisille LM-putkien laippaliitoksille.

Tässä standardissa esitetään teollisuuskäyttöön tarkoitetuille punostiivisteille ja
vastaaville asetettuja vaatimuksia eri
käyttökohteissa. Lisäksi annetaan ohjeita
tiivisteen valintaan ja kunnossapitoon.

Tässä standardissa määritellään ruuvien kiristysmomentit PSK-putkiluokkien mukaisille laippaliitoksille huomioiden liitoksen osien materiaalit ja rakenteet. Annettuja kiristysmomentteja voi käyttää muihinkin
kuin PSK-putkiluokkien mukaisiin laippaliitoksiin,
kunhan laskentaperusteet ovat vastaavat. Kiristysmomenttien laskenta perustuu standardiin
SFS-EN 1591-1.

Tässä standardissa esitetään tiivistenestejärjestelmien
ja niiden osien hankinnassa käytettävä lomake ja
annetaan ohjeita sen käytöstä.

Tämä standardi esittää teollisuuden liukurengastiivisteiden valintakriteerit pyöriville laitteille sekä antaa ohjeita valinnan tekemiseen.Standardi ottaa kantaa valinnassa tiivisteen
mekaaniseen rakenteeseen, mutta ei sen
kemialliseen kestävyyteen. Kaasuvoidellut tiivisteet on rajattu tämän
standardin ulkopuolelle.

Tämä standardi on tarkoitettu käytettäväksi enintään 1000 V jakokeskusten hankintaan sisältyvänä asiakirjana. Standardi täydentää prosessiteollisuuden keskusten osalta jakokeskusten yleiset vaatimukset sisältävää standardia SFS-EN 60439-1, Jakokeskukset. Osa 1: Tyyppitestattujen ja osittain tyyppitestattujen keskusten vaatimukset. Jakokeskusten ja niiden asennuksen perusvaatimukset annetaan standardin SFS 6000 luvussa 810. Tämä standardi käsittelee ensisijaisesti vaihtosähköjärjestelmän kennokeskuksia, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin keskustyyppeihin, kuten esimerkiksi tasasähkökeskuksiin. Standardin tekstiosassa esitetään keskusrakenteiden suositeltavat perusvaatimukset ja valintoihin liittyviä perusteluita. Konedirektiivin alaisuuteen kuuluvien koneiden sähkölaitteiden osalta noudatetaan myös standardia SFS-EN 60204-1. Standardissa on liitteenä hankintaohjelman osana keskusten toimittajalle lähetettäväksi tarkoitetut hankintaerittelyt, joihin tilaaja yksilöi tarvitsemansa keskuksen tiedot.

Tätä standardia käytetään teollisuustilojen kaapelireittien suunnittelussa. Standardi antaa ohjeita reitin valintaan, hyllyjen mitoitukseen ja toteutustapaan.

Tässä standardissa annetaan teollisuusmuuntajatilojen mitoitukseen ja rakennusteknisiin yksityiskohtiin liittyviä ohjeita.Standardi on tarkoitettu sovellettavaksi teollisuusmuuntajatiloihin, joihin sijoitetaan yksi 1000…4000 kVA jakelumuuntaja, jonka yläjännite on enintään 24 kV.

Tässä standardissa annetaan prosessiteollisuuden enintään 1000 V sähkötilojen suunnitteluun, mitoitukseen ja rakennusteknisiin kysymyksiin liittyviä ohjeita. Sähkötilalla tarkoitetaan kojeisto- ja kaapelitilaa.

Tämän standardin liitteenä olevaa asiakirjapohjaa käytetään teollisuuden putkistosuunnittelun hankinnassa. Asiakirja soveltuu sekä kokonaistoimitusten että erillisten palveluiden hankintaan.

Tämän standardin liitteenä olevaa asiakirjapohjaa käytetään teollisuuden kestomuoviputkistojen hankinnassa. Asiakirja soveltuu sekä kokonaistoimitusten että erillisten palveluiden hankintaan.

Tässä standardissa esitetään putkiston mittausperiaatteet. Tämän standardin mukaisia periaatteita käytetään teollisuusputkistojen sekä soveltuvin osin myös muiden putkistojen mittauksessa selvitettäessä putkiston rakentamiseen käytetyn materiaalin ja työn määrää.Esitetty mittausperiaate ei ota huomioon työvaroja
tai työnaikaista materiaalihävikkiä. Putkiston eristyksen mittausta käsitellään
standardissa PSK 3711.

Tätä standardia ja sen liitteenä olevaa asiakirjapohjaa
käytetään teollisuuden putkistojen hankinnassa. Asiakirja soveltuu sekä kokonaistoimitusten että erillisten
palveluiden hankintaan.Liitteessä 1 esitetty teksti on tarkoitettu vain malliksi ja
se tulee tarkastaa sekä korjata vastaamaan projektin
tarpeita ja vaatimuksia.Tämä standardi käsittelee teräksestä valmistettavia
putkistoja. Kestomuoviputkiston hankintaa käsitellään
standardissa PSK 2632.

Tässä standardissa esitellään putkiston tilantarpeeseen vaikuttavia tekijöitä asennus- ja eristystyössä sekä miten putkistovarusteet ja käytön aikana esiintyvät lämpöliikkeet tulisi huomioida.Standardissa esitetään suositeltavat putkivälit
eristämättömille ja eristetyille teräksisille teollisuuden prosessiputkistoille.Standardia voidaan käyttää soveltuvin osin muille metallisille putkimateriaaleille sekä kestomuovi- ja lujitemuoviputkistoille.

Tässä standardissa esitetään putkistosuunnittelun keskeiset periaatteet ja dokumentit.

Tässä standardissa määritellään paineellisissa putkistoissa virtaavien aineiden sallitut virtausnopeudet sekä annetaan ohjeita putkiston mitoittamiseen.Standardi on tarkoitettu käytettäväksi teollisuuden
putkistojen hankinnoissa ja suunnittelussa. Virtaavien aineiden jaottelu perustuu standardiin PSK 0901.

Tämän standardin liitteenä olevaa asiakirjapohjaa käytetään teollisuuden putkistojen hankinnassa. Asiakirja soveltuu sekä kokonaistoimitusten että erillisten palveluiden hankintaan.

Tämän standardin asiakirjoja käytetään teollisuuden kone- ja laitehankinnoissa. Asiakirjat soveltuvat laitosten kokonaistoimituksiin ja muokattuina laitteistojen tai erillisten laitteiden toimituksiin.

Tämän standardin liitteen 1 mukaisia Yleisiä sopimusehtoja käytetään teollisuuden pienhankinnoissa Sopimuksen liitteenä. Ehtoja sovelletaan erillisten tavaroiden; koneiden, laitteiden tai komponenttien kauppaan, jossa sopimukseen ei liitetä merkittävästi projektointia eikä asennusta.Pienhankintasopimuksella tarkoitetaan mitä tahansa sopijapuolten sopimaa sopimusta tai vahvistettua tilausta tuotteesta yhdessä näiden sopimusehtojen kanssa.Standardin PSK 2601 Hankintasopimusta ja sen liitteitä käytetään teollisuuden laitteiden, niiden asennusten ja projektoinnin yhteydessä.

Standardia voidaan käyttää osana (b)
Hankintasopimuksen liitettä 2. Standardin mukainen lomake on tarkoitettu tilaajan
ylläpitämäksi hankintakohtaisesti.

Standardi on pohja Hankintasopimuksen liitteeksi 14.

Standardi on pohja Hankintasopimuksen liitteeksi 10.

Asiakirja sisältää työmaan työsuojelua,
palontorjuntaa, työmaalla liikkumista, ajoneuvojen
käyttöä sekä työaikoja koskevia ohjeita ja
määräyksiä. Standardia voidaan käyttää erillisenä tai
hankintasopimuksen liitteen 6 osana. Yleisohjeita
täydennetään tehdaskohtaisilla ohjeilla.

Asiakirja sisältää perustiedot hankittavan koneen
tai laitteen tulevan sijoituspaikan olosuhteista sekä
hankittavalle koneelle tai laitteelle asetettavista
teknisistä yhteensopivuusvaatimuksista. Standardia voidaan käyttää erillisenä tai
Hankintasopimuksen liitteen 2 osana (a). Standardin mukainen lomake on tarkoitettu tilaajan
ylläpitämäksi tehdaskohtaisesti.

Asiakirja sisältää luettelon asiakirjoista, joita sopijapuolet luovuttavat toisilleen. Luovutussopimuksessa voidaan määritellä aikataulu ja asiakirjojen luovutusmuoto.
Asiakirjassa on esitetty teknisten asiakirjojen, asiakirjaryhmien, tietokokonaisuuksien, käsiteltävien asioiden, suunnittelutehtävien ja tietoryhmien luovutussopimukset kolmelle eri toimitusmuodolle:
– Liite A Esisuunnittelun teknisten asiakirjojen luovutussopimus
– Liite B Teknisten tietojen luovutussopimus
– Liite C Teknisten asiakirjojen luovutussopimus
Tätä asiakirjaa tukee standardi PSK 2620.

Sopimus määrittää täytettynä sopijapuolten
asennusaikaiset velvoitteet
asennushenkilökunnan, työmaatilojen,
rakennusteknisten töiden, kuljetusten, varastoinnin,
työvälineiden, tarvikkeiden, vakuutusten ja muiden
asennukseen liittyvien toimintojen osalta.
Asennusjärjestelysopimuksessa on lisäksi
maininnat asennustyössä noudatettavista ohjeista
ja määräyksistä. Asennusjärjestelysopimusta käytetään osana
Hankintasopimuksen liitettä 6, kun hankintaan
liittyy asennus tai kun tilataan pelkästään asennus.

Asiakirja sisältää Hankintasopimuksen, jossa nimetään sopijapuolet, määritetään hankinnan kohde, laajuus ja ehdot sekä teknisesti että taloudellisesti. Sopimuksen valinnaiset ja täydennettävät tiedot täydennetään niille varatuille kohdille. Muutokset sopimuksen tai liitteen 1 PSK 2601-1 tekstiin kirjataan sopimuksen kohtaan § 19 Sovitut lisäykset ja poikkeukset. Kirjauksiin on aina liitettävä tarkka viittaus muutetuista kohdista tai pykälistä. Hankintasopimusta tulee aina käyttää yhdessä sopimusliitteen PSK 2601-1 Yleiset sopimusehdot kanssa.

Asiakirja määrittelee seuraavia osa-alueita:
– tilaajan ja toimittajan velvoitteet
– tilaajan ja toimittajan vastuut
– muutoshallinta
– toimitusvaiheiden hyväksyntä
– tietoturva
– immateriaalioikeudet
Standardia käytetään PSK 2601 Hankintasopimuksen liitteenä 1. Standardia ei muokata, vaan muutokset kirjataan Hankintasopimuksen kohtaan § 19 Sovitut lisäykset ja poikkeukset.
Standardia voidaan käyttää myös erillisenä.

Tämä standardi määrittelee prosessiteollisuuden tuotantolinjan ja prosessin käytettävyyden todentamisen kriteerit tehtäessä kokonaisvastuullista käytön ja kunnossapidon palvelusopimusta. Standardia voidaan käyttää sopimusneuvottelujen pohjana ja sopimuksen liitteenä.

Teollisuusinvestointiin sisältyy kaikkien tekniikan alojen hankintatoimia. Hankintamäärittelyt ja -rajaukset tapahtuvat teknisten asiakirjojen avulla.Tämä standardi määrittelee ne peruskäsitteet, joita
käytetään teknisistä asiakirjoista ja niiden ryhmittelystä. Standardin tarkoituksena on yhdenmukaistaa
käytettävät käsitteet ja antaa niille yksiselitteinen kuvaus. Asiakirjojen sisältöön liittyviä standardeja on laadittu
useilla tekniikan aloilla ja tässä standardissa viitataan
niihin. Standardia käytetään yhdessä standardin
PSK 2601-4 Teknisten asiakirjojen luovutussopimus
kanssa.

Tämän standardin tarkoituksena on määritellä teollisuusprojektin tekniset suunnitteluperusteet eri osapuolten kannalta. Standardia käytetään osapuolten välisen tiedonvaihdon määrittelyyn ja suunnittelun laadunvarmistukseen.Standardi antaa ohjeita tarvittavien suunnittelun lähtötietojen laajuuden määrittelylle eri käyttötarkoituksissa ottaen huomioon niiden hyödyntämisen muussa suunnittelussa, toteutuksessa, käytössä ja kunnossapidossa.

Tämän standardin liitteenä olevaa sopimusmallia käytetään teollisuuden suunnittelupalveluiden hankinnoissa. Asiakirja soveltuu sekä puitesopimukseksi että erillisten palveluiden hankintaan ensisijaisesti Suomessa.

Tämän standardin liitteenä olevaa sopimuspohjaa käytetään teollisuuden kunnossapitopalveluiden hankinnoissa. Asiakirja soveltuu sekä puitesopimukseksi että erillisten palveluiden hankintaan.

Tämän standardin tarkoituksena helpottaa ja yhdenmukaistaa oikean pintakäsittelyn valitsemista sisällä oleville betonisille lattiapinnoille prosessiteollisuuden eri käyttökohteissa. Lisäksi standardissa esitetään pinnoitteen valinta kohteissa, joissa staattinen sähkö voi aiheuttaa turvallisuusriskin tai elektronisen komponentin vikaantumisen. Tämä standardi koskee imeytettäviä, telattavia ja lastalla levitettäviä sekä hierrettäviä nestemäiseen orgaaniseen sideaineiseen perustuvia lakkoja, maaleja, pinnoitteita ja massoja.

Tämän standardin tarkoituksena on helpottaa ja yhdenmukaistaa oikean pinnoitusmenetelmän valitsemista prosessiteollisuudelle. Pinnoitusmenetelmät perustuvat prosessiteollisuudessa saatuihin kokemuksiin. Pinnoitukset on tarkoitettu suojaamaan korroosio-, eroosio-, kavitaatio-, hankaus-, syövytysja erikoisrasituksilta.

Tämän standardin asiakirjoja käytetään prosessi- ja metalliteollisuuden pintakäsittelyjen hankinnassa. Asiakirjat soveltuvat uudis-, korjausja huoltomaalauksen hankintaan, valvontaan ja vastaanottoon. Käytettävät suojamaaliyhdistelmät perustuvat standardiin SFS 5873.

Tämän standardin tarkoituksena on helpottaa ja yhdenmukaistaa kuumasinkityn rakenteen valintaa ja hankintaa. Standardi antaa ohjeita oikeiden esikäsittelymenetelmien ja suojamaaliyhdistelmien valintaan, mikäli kuumasinkitty pinta käsitellään suojamaaliyhdistelmällä. Standardissa käsitellään uusien ja aiemmin kuumasinkittyjen pintojen sekä jo ennestään maalattujen kuumasinkittyjen rakenteiden pintakäsittelyä ilmastorasitusluokissa prosessiteollisuuden eri käyttökohteissa.Standardi käsittelee kuuma- ja kylmävalssattuja teräsrakenteita liitososineen, jotka kappalekuumasinkitään upottamalla sulaan sinkkiin. Lisäksi standardi käsittelee jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä sinkittyjen ohutlevyteräksien maalausta valmistavan tehtaan ulkopuolella, mutta ei sen sinkitystä. Tässä standardissa sinkityksellä tarkoitetaan aina
kuumasinkitystä.

Tämä standardi antaa yleisiä ohjeita teollisuuden kone- ja laitehankintojen vastaanottotarkastusta varten. Vastaanottotarkastuksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa todetaan toimituksen tapahtuneen sopimuksessa mainittujen ehtojen mukaisesti.Tämä standardi on yhdenmukainen laitteiden ja
asennusten hankintaan käytettävien PSK 2601
Hankintasopimuksen sekä PSK 2601-1 Yleisten
sopimusehtojen kanssa

Tämä standardi antaa yleisiä ohjeita teollisuuden kone- ja laitehankintojen takuutarkastusta varten. Takuutarkastuksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa tarkastetaan toimituksen takuuaikaisten velvoitteiden sopimuksenmukainen suoritus.Tämä standardi on yhdenmukainen laitteiden ja
asennusten hankintaan käytettävien PSK 2601
Hankintasopimuksen sekä PSK 2601-1 Yleisten
sopimusehtojen kanssa

Tämä standardi antaa yleisiä ohjeita teollisuuden kone- ja laitehankintojen lopputarkastusta varten. Lopputarkastus käsittää sekä lopullisen tarkastuksen että suoritusarvojen toteamisen. Tarkastuksella todetaan, vastaako toimitus sopimuksessa esitettyjä vaatimuksia.Tämä standardi on yhdenmukainen laitteiden ja
asennusten hankintaan käytettävien PSK 2601
Hankintasopimuksen sekä PSK 2601-1 Yleisten
sopimusehtojen kanssa

Tämä standardi antaa yleisiä ohjeita teollisuuden kone- ja laitehankintojen asennustarkastusta varten. Asennustarkastuksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa tarkastetaan laitoksen tai sen osan valmistuksen ja asennuksen virheettömyys ja sopimuksenmukaisuus.Tämä standardi on yhdenmukainen laitteiden ja
asennusten hankintaan käytettävien PSK 2601
Hankintasopimuksen sekä PSK 2601-1 Yleisten
sopimusehtojen kanssa

Tämä standardi antaa ohjeita tilaajan asennusvalvonnan suunnittelusta, valmistelusta ja valvontakohteista. Tässä standardissa asennusvalvonnalla tarkoitetaan kone- ja laitehankintojen asennusvaiheeseen liittyviä järjestelyjä, valvontaa ja tarkastustoimenpiteitä.Tämä standardi on yhdenmukainen laitteiden ja asennusten hankintaan käytettävien PSK 2601 Hankintasopimuksen sekä PSK 2601-1 Yleisten sopimusehtojen kanssa

Tämä standardi on luettelo toimenpiteistä ja tarkastuksista, joiden toteuttamisella voidaan vähentää putkiston tai sen osan käyttöönotossa esiintyviä häiriöitä ja turvallisuusriskejä.Standardi ei anna yksityiskohtaisia ohjeita kunkin
toimenpiteen tai tarkastuksen toteuttamisesta, vaan
nämä on suoritettava niistä erikseen annettujen
määräysten tai ohjeiden mukaisesti.Standardin soveltaminen edellyttää hyväksyttyjen
suunnittelukatselmusten olevan suoritettuina.

Tämän standardin liitteenä olevia asiakirjapohjia käytetään teollisuuden sähköistyksen käyttöönotossa. Asiakirjat soveltuvat sekä kokonaistoimitusten että erillisten laitteiden käyttöönottoon.

Tämän standardin liitteenä olevat tarkastuskohdeluettelot on tarkoitettu käytettäviksi muistilistoina suoritettaessa asennusvalvontaan liittyviä tarkastuksia. Tarkastuskohdeluettelojen käytöllä varmistetaan toimituksen laadun ja laajuuden sopimuksenmukaisuus, asennustyön asianmukaisuus ja, että toimitus voidaan ottaa käyttöön häiriöttä ja turvallisesti.

Tässä standardissa määritellään yleiset periaatteet, joita noudatetaan rakennustehtäväpiirustuksia laadittaessa.Rakennustehtäväpiirustus on mitoitettu piirustus, jolla
annetaan tiedot rakennuksen ja sen yksityiskohtien
rakennesuunnittelua ja työmaan toteutusta varten.

Tämän standardin mukaista pohjainjektointia käytetään betonialustalle asennettujen terässäiliöiden pohjan jatkuvaan tuentaan ja korroosionestoon täyttämällä säiliön pohjan ja betonialustan väliin asennuksessa jäävä tila injektiolaastilla injektiopumppua käyttäen.Standardissa annetaan ohjeet injektointia edeltävistä
toimenpiteistä ja työn suorituksesta.Standardia voidaan soveltuvin osin käyttää myös
kone- ja laiteperustusten pohjainjektointiin.Injektointipaineen aiheuttama rasitus on otettava
huomioon säiliön valmistuksessa ja asennuksessa.

Tämä standardi on tarkoitettu ohjeeksi lattian reunakynnyksen suunnittelulle ja valmistamiselle.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnittelu- ja valmistusohjeeksi sisätilassa olevalle lattian katettavalle nostoaukon reunalle, jossa käytetään irrotettavia kaiteita.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnittelu- ja valmistusohjeeksi sisätilassa olevalle roiskevesitiiviille lattian katetulle nostoaukon kannelle ja reunalle, jossa käytetään irrotettavia kaiteita.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnittelu- ja valmistusohjeeksi sisätilassa olevalle lattian katettavalle nostoaukon reunakynnykselle, jossa käytetään irrotettavia kaiteita.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnittelu- ja valmistusohjeeksi sisätilassa olevalle lattian avoimen nostoaukon reunakynnykselle, jossa käytetään irrotettavia kaiteita.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnittelu- ja valmistusohjeeksi sisätilassa olevalle lattian avoimen nostoaukon reunakynnykselle, jossa käytetään kiinteitä kaiteita.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnitteluohjeeksi märän tilan lattian porrasaukolle.

Tämä standardi on tarkoitettu pilarin törmäyssuojan suunnittelu- ja valmistusohjeeksi.

Kulmasuojia käytetään betonipilarien ja muiden betonirakenteiden kulmien suojaamiseen.

Tämän standardin mukaista kiintopistelevyä käytetään mittauskiintopisteen merkitsemiseen rakennuksen pilariin tai seinään.

Tässä standardissa esitetään teräsbetonirakenteisten kone- ja laiteperustusten keskeinen nimikkeistö, suunnitteluun liittyviä yleisohjeita sekä rakentamistoleranssit. Tässä standardissa ei käsitellä perustusten rakenteellista mitoitusta, joka tulee suorittaa tapauskohtaisesti.

Tämä standardi on tarkoitettu ohjeeksi kone- ja laiteperustusten jälkivalun suorittamiseksi.

Tämä standardi on tarkoitettu ohjeeksi säiliön kiinnittämiseksi perustukseen kiinnityslevyillä.Säiliön suunnittelija määrittelee säiliöiden kiinnitystavat
ja kiinnityslevyjen kuormitukset huomioiden mm.
mahdolliset lämpöliikkeet.

Tämä standardi on tarkoitettu ohjeeksi vinopohjaisen säiliön kiinnittämiseksi jälkivalulla.Säiliön pohjan suunnittelussa on otettava huomioon
betonoinnin valupaineen aiheuttamat rasitukset.

Tässä standardissa käsitellään paineettomia varastotai prosessisäiliöitä ja niihin välittömästi liittyvien varusteiden, putkistojen, instrumentoinnin, perustusten ja mahdollisten vallitilojen jne. muodostamaa kokonaisuutta, jota kutsutaan tässä yhteydessä säiliökokonaisuudeksi. Paineettomilla säiliöillä tarkoitetaan säiliöitä, joiden ylipaine on enintään 0,5 bar. Tämä standardi ei käsittele kuljetussäiliöitä eikä jäähdyttämällä nesteytettyjen kaasujen säiliöitä. Säiliön hankintaan liittyviä ohjeita käsitellään standardissa PSK 3101.

Tässä standardissa esitetään vaatimuksia ja ohjeita lieriömäisille paineettomille tai enintään 0,5 bar ylipaineessa toimiville teräksisille nestesäiliöille. Standardi antaa ohjeita sisällöltään vaarallisten kemikaalien sekä muiden säiliöiden hankintaan, suunnitteluun ja valmistukseen.Muista materiaaleista valmistettuihin säiliöihin
standardia voidaan käyttää soveltuvin osin. Standardi ei käsittele säiliöiden asennukseen
liittyviä vaatimuksia eikä paikalla rakennettaviin
säiliöihin liittyviä työturvallisuusvaatimuksia. Tämä standardi ei käsittele kuljetussäiliöitä eikä
jäähdyttämällä nesteytettyjen kaasujen säiliöitä.

Tässä standardissa esitetään terässäiliöiden vuoraaminen ruostumattomalla austeniittisella teräksellä

Tässä standardissa esitetty paineilmaposti on tarkoitettu käytettäväksi palveluputkistoissa paineilman jakelupisteenä verkostossa, jonka suurin sallittu käyttöpaine on 10 bar. Putkisto toteutetaan putkiluokkastandardin PSK 4232 (E10H1A) mukaan.

Tässä standardissa esitetty huuhteluvesiposti on tarkoitettu käytettäväksi palveluputkistoissa huuhteluveden jakelupisteenä verkostossa, jonka suurin sallittu käyttöpaine on 10 bar. Putkisto toteutetaan putkiluokkastandardin PSK 4232 (E10H1A) mukaan.

Tässä standardissa esitetty sisäpaloposti on tarkoitettu käytettäväksi palveluputkistoissa sammutusveden jakelupisteenä verkostossa, jonka suurin sallittu käyttöpaine on 16 bar. Putkisto toteutetaan putkiluokkastandardin PSK 4233 (E16H1A) mukaan

Tässä standardissa esitetty ulkopaloposti on tarkoitettu käytettäväksi palveluputkistoissa sammutusveden jakelupisteenä verkostossa, jonka suurin sallittu käyttöpaine on 16 bar. Putkisto toteutetaan putkiluokkastandardin PSK 4233 (E16H1A) mukaan.

Tässä standardissa esitetty pikapaloposti on tarkoitettu käytettäväksi palveluputkistoissa sammutusveden jakelupisteenä verkostossa, jonka suurin sallittu käyttöpaine on 16 bar. Putkisto toteutetaan putkiluokkastandardin PSK 4233 (E16H1A) mukaan.

Tämä standardi käsittelee teollisuuden pistepilviaineiston ja sen perusteella tehtävän mallinnuksen hankintaa eri käyttötarkoituksiin, sekä niissä käytettävää terminologiaa. Standardissa esitellään yleisimmät pistepilviaineiston tuottamismenetelmät. Liitteen 1 hankintalomakkeessa on esitetty
hankinnan teknisiä vaatimuksia.Liitteessä 2 esitetään menetelmä sijaintitarkkuuden
ja tietosisällön tarkastukseen.

Tämä standardi antaa ohjeita pistepilviaineiston jatkojalostukseen, mallien avulla tapahtuvan suunnittelun tarpeisiin ja muihin käyttötarkoituksiin teollisuuden projekteissa ja elinkaarihallinnassa.Pistepilviaineiston ja mallinnuksen hankinta
määritellään standardissa PSK 3402.

Tämä standardi käsittelee teollisuuden mittalaitteiden kalibrointiprosessia ja antaa ohjeita eri mittalaitteiden kalibroinnin hankintaan, jäljitettävyyteen ja mittausepävarmuuden vaatimuksiin. Lisäksi standardissa esitetään kalibroinnin suorittamisessa huomioitavia asioita ja dokumentoinnin vähimmäisvaatimukset.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen putkien läpivientejä tehdään poimulevyrakenteisiin ulkoseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään eristämättömiin teräksisiin poimulevyrakenteisiin seiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen putkien läpivientejä tehdään eristämättömiin poimulevyrakenteisiin seiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia putkien läpivientejä tehdään betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään kivirakenteisiin väliseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa ennen jälkivalua. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen putkien läpivientejä tehdään kivirakenteisiin väliseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään eristämättömissä vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa ennen jälkivalua. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia putkien läpivientejä tehdään betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen ja eristämättömien putkien läpivientejä tehdään ritilätasoihin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten lämpöliikkeisiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen ja eristämättömien putkien läpivientejä tehdään turkkilevytasoihin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia kaapelien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa ennen jälkivalua. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä käytetään betonirunkoisissa vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia kaapelien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia kaapeleiden läpivientejä tehdään vesikattoihin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia kaapeleiden läpivientejä tehdään tason aukkoihin laattamaista palokatkoa käyttäen kuivissa tiloissa.

Tämän ohjeen mukaista kaapeliryhmän läpivientiä käytetään vesikatoissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia kaapeleiden läpivientejä tehdään tason aukkoihin laattamaista palokatkoa käyttäen märissä tiloissa.

Tämän ohjeen mukaisia kattokaivon läpivientejä käytetään eristetyissä vesikatoissa.Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen
suunnitteluun kuten palo-osastointiin,
lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai
eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään kivirakenteisiin ulkoseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia putkien tai kaapeleiden läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai vesi- ja kaasutiiviyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristetyn säiliön läpivientejä käytetään eristetyissä vesikatoissa.Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen
suunnitteluun kuten palo-osastointiin,
lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai
eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristettyjen putkien läpivientejä tehdään kivirakenteisiin ulkoseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia kaapeleiden tai eristämättömien putkien läpivientejä tehdään valmiisiin betonitasoihin sisätiloissa. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Tämän ohjeen mukaisia eristetyn säiliön läpivientejä käytetään eristetyissä vesikatoissa.Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen
suunnitteluun kuten palo-osastointiin,
lämpöliikkeisiin, kaasutiiveyteen tai
eristepaksuuksiin.

Tämän ohjeen mukaisia eristämättömien putkien läpivientejä tehdään poimulevyrakenteisiin ulkoseiniin. Standardi ei ota kantaa kohdekohtaiseen suunnitteluun kuten palo-osastointiin, lämpöliikkeisiin tai kaasutiiveyteen.

Teollisuusrakennuksen läpiviennit ovat olleet harmaata aluetta sekä pro-sessilaitoksen että rakennuksen suunnittelijoiden piirissä. Molemmat osa-puolet ovat odottaneet toisiltaan jotain, mitä he eivät ole aina osanneet mää-ritellä yksiselitteisesti. Standardisarjaa tehtäessä on tavoitteena ollut selven-tää molemmille osapuolille läpivientien periaatteellisia ratkaisuja tyyppikuvien avulla. Julkaisemalla tämän käsikirjan PSK Standardisointi antaa yksinkertaistettua tietoa erityyppisistä läpivienneistä, mikä tukee sovellutuskohtaista suunnitte-lua. Itse sovellutuskohtaiseen suunnitteluun käsikirjan standardit eivät kui-tenkaan ota kantaa, koska vaihtoehtoja on rajattomasti. Kukin standardi edustaa tyypillistä ratkaisua, mutta antaa käyttäjälleen mahdollisuuden tar-kempiin koko- ja materiaalimäärityksiin. Standardit on tarkoitettu käytettäväksi rakennustehtäväpiirustuksina ja läpi-vientien hankinnoissa sekä kotimaisissa että ulkomaisissa hankkeissa. Niitä on ollut laatimassa tilaajan, toimittajan, suunnittelun, urakoinnin ja teknisen opetuksen asiantuntijat, joten ne edustavat tällä hetkellä olemassa olevaa parhainta käytäntöä. Yksittäisiä standardeja ei julkaista painettuina versioina muualla kuin tässä käsikirjassa. PSK Standardisoinnin jäsenille ne kuitenkin jaetaan pdf-muodossa Internetin välityksellä. Lisäksi standardien kuvat ovat saatavissa jatkosuunnittelua varten pdf,- dwg- ja dxf-muodossa. Koulutuskeskus Sal-paus on hoitanut niiden piirtämisen, mistä kiitokset sekä oppilaitokselle että aktiivisille oppilaille.

Tämän standardin symboleja käytetään virtaus- ja PI-kaavioiden laadinnassa.Standardi on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä
standardin SFS-EN ISO 10628-2 kanssa ja
täydentää sitä.Kumotun standardin SFS-EN ISO 10628 mukaiset
symbolit on esitetty standardissa PSK 3601.

Tämä standardi esittää teollisuudessa tehtävien erotusten ja palautusten hallinnan suunnittelun ja dokumentoinnin osalta. Standardissa määritellään grafiikkasovelluksissa käytettävät erotuksen ja palautuksen vaiheita kuvaavat värit sekä erotustoimenpideluettelossa esitettävät tiedot.Standardi ei ota kantaa erotuksen laitoskohtaisiin
vaatimuksiin eikä itse työn suoritukseen.

Tämä standardi määrittelee PI-kaaviossa esitettyjen laitteiden, instrumenttien ja putkistojen esitystavan ja antaa ohjeita niiden merkitsemiselle.

Tämä standardi määrittelee PI-kaavion tietosisällön, sekä näytettävän tiedon että piilossa olevat attribuuttitiedot. Standardissa esitetään vähimmäisvaatimukset ja se ei ota kantaa tietojen esitystapaan.

Tämän standardin piirrosmerkkejä käytetään virtausja PI-kaavioiden laadinnassa.Standardi on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä
standardin SFS-EN ISO 10628 kanssa ja täydentää
sen liiteosaa C.

Tässä standardissa esitetään putkiston, säiliöiden ja laitteiden Iämpöeristystyön suoritus, kun eristeenä on mineraalivilla ja päällysteenä metallilevy.Tätä standardia voidaan soveltuvin osin käyttää
myös muissa eristysratkaisuissa.

Tässä standardissa esitetään kattiloiden, kanavien, putkien ja sähkösuotimien Iämpöeristystyön suoritus, kun eristeenä on mineraalivilla ja päällysteenä metallilevy. Tätä standardia voidaan soveltuvin osin käyttää myös
muissa eristysratkaisuissa.Tämän standardin ohella noudatetaan työn
suorituksessa standardia PSK 3707.

Tässä standardissa esitetään putkiston, säiliöiden ja laitteiden kenttäinstrumentoinnin erityisvaatimuksia Iämpöeristämisessä. Sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös muissa eristysratkaisuissa.Tämän standardin ohella noudatetaan työn
suorituksessa standardeja PSK 3707 ja PSK 3708
soveltuvin osin.

Tässä standardissa esitetään putkistojen, säiliöiden ja laitteiden taloudellisen kaste- eli hikoilu- tai prosessiteknisen kylmäeristysten suunnittelussa, työn suorituksessa ja materiaalin valinnassa huomioon otettavat keskeiset tekijät.

Tässä standardissa esitetään putkistojen, säiliöiden, kattiloiden, kanavien, suotimien ja laitteiden eristyksen laadunvalvontaan liittyvät toimenpiteet sekä valmiin eristyksen vastaanottotarkastus ja mittaus laskutusta varten.

Tämä standardi antaa eristeiden valmistuksessa sekä eristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavaa perustietoa tuotteiden eri ominaisuuksien testauksesta.Standardissa ei esitetä testauksessa käytettyjä
menetelmiä, vaan viitataan eurooppalaisiin
testausstandardeihin

Tämän standardin liitteenä olevia asiakirjapohjia käytetään teollisuuden eristyksen hankinnassa. Asiakirjat soveltuvat sekä kokonaistoimitusten että erillisten palveluiden hankintaan.

Tässä standardissa esitetään ohjeita ja vaatimuksia, joita on noudatettava hankittaessa ja toimitettaessa teollisuuseristyksiä. Standardissa esitettyjä asialistoja ja lomakkeita voi käyttää kyselyasiakirjojen laatimiseen ja hyödyntämiseen sähköisessä tiedonsiirrossa.

Tässä standardissa esitetään putkistojen, säiliöiden ja laitteiden lämpö- ja kylmäeristykseen liittyvät käsitteet ja määritelmät.

Tämä standardi esittää putkistojen, säiliöiden ja laitteiden lämpö- ja kylmäeristysten mitoituksen sekä näihin liittyvät eristepaksuustaulukot.

Tässä standardissa esitetään tavallisimmat putkistojen, säiliöiden ja laitteiden eristemateriaalit ja tuotteet sekä niiden tunnukset.Standardissa esitetään eristemateriaaleista
valmistettavien tuotteiden tyypillisimmät ominaisuudet ja
tärkeimmät valintaperusteet.Standardi antaa eristyksen suunnittelussa ja valinnassa
tarvittavat perustiedot.

Tässä standardissa esitetään tavallisimmat putkistojen, säiliöiden ja laitteiden eristeiden päällystemateriaalit ja tukirakenteet sekä niiden tunnukset.Standardin tarkoituksena on antaa eristyksen
suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavaa perustietoa.

Kirjan PSK-standardit korvaavat aiemmat teollisuuseristystä käsitelleet SFS-standardit. Käsikirja 9 sisältää PSK Standardisointiyhdistys ry:n (PSK Standardisointi) Iaatimat teollisuuden putki-, säiliö-, laite-, kattilalaitos- ja kanavaeristystä käsittelevät standardit. Niiden laadinnasta on vastannut PSK Standardisoinnin työryhmä PSK 37, jossa on ollut edustettuna asiantuntijoita eristyssuunnittelun, eristeiden valmistuksen ja asennuksen sekä käytön alalta. Työryhmä PSK 37 on kehittänyt ja laatinut teollisuuseristysstandardeja yhtäjaksoisesti vuodesta 1981. Käsikirja antaa eristyssuunnittelussa ja -asennuksessa sekä hankinnoissa tarvittavaa tietoa kootussa muodossa. Kirja sisältää lämpö- ja kylmäeristämisen tekniikkaa, materiaaleja, testausta, suunnittelua, hankintaa ja asentamista koskevia ohjeita. Tämä käsikirjan ensimmäinen painos sisältää kaikki 12 PSK standardisoinnin teollisuuseristysstandardia. PSK-käsikirja 9 Teollisuuseristys muodostaa yhdessä PSK-käsikirjojen 7 Putkiluokat ja 8 Putkiston kannakointi kanssa putkistosuunnittelun perusstandardit. Kaikki nämä käsikirjat ovat kaksikielisiä (suomi ja englanti)

Tässä standardissa määritellään teollisuuslaitosten suunnittelussa sekä koneiden ja laitteiden hankinnoissa käytettävät meluntorjunnan perusteet. Standardi määrittelee, miten meluarvot ilmoitetaan sekä antaa ohjeet melun mallintamisesta ja todentamisesta mittauksilla.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10C1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja
valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja
valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10C1C kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien/hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK
4201 ja lisäksi standardin SFS-EN 13480 osissa 2 …
5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16C1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK
4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 on
määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16C1C kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien/hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja
valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E25C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E40C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 40 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa määritellään tavallisissa laippaliitoksissa käytettävien ruuvien pituudet. Ruuvien pituudet ilmoitetaan erikseen kuusioruuveille ja kierretangolle tai vaarnaruuveille PSK-putkiluokissa käytetyille
laippatyypeille ja paineluokille. Ruuvien pituuden laskentaperusteet esitetään kohdassa O.1.

Tässä standardissa esitetään teräsputkien alipaineen kesto eri lämpötiloissa ja annetaan ohjeita jäykisterenkaiden käytöstä.

Putkiluokalla tarkoitetaan samaan putkilinjaan soveltuvien putkien ja putkenosien valikoimaa, jossa mitat ja materiaalit on määritetty. Tässä standardissa esitetään putkiluokissa
käytettävien materiaalien tunnukset sekä
standardisoitujen putkiluokkien tunnukset.Putkiluokkiin kuuluvia putkenosia ovat suorat
putket, putkikäyrät, putkikartiot, T-putket (Tkappaleet), T-haarat (istutukset), putkikaulukset,
laipat, päädyt, kierteelliset putkenosat, ruuvit,
mutterit, aluslaatat ja tiivisteet.Putkien ja putkenosien seinämänpaksuudet, mitat
ja muut vaatimukset esitetään putkiluokissa
esitetyissä mittastandardeissa.Putkilinjan putkiluokka valitaan virtaavan aineen,
korroosio-olosuhteiden, paineen ja lämpötilan
perusteella.Putkiluokkia käytetään putkistosuunnittelun, –
hankinnan, -rakentamisen ja kunnossapidon
apuvälineenä.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16C1K kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien/hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilaan 130 °C asti. Suurin sallittu lämpötila on 400 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Käsikirjan 6. painokseen on koottu kaikkien putkiluokkastandardien uusimmat painokset. Käsikirjan osa 1 sisältää ruostumattomat teräkset ja osa 2 seostamattomat ja seostetut teräkset nimellä hiiliteräkset. Käsikirja sisältää PSK Standardisoinnin laatimat teräsputkistoihin tarkoitetut putkiluokkastandardit. Putkiluokalla tarkoitetaan samaan putkilinjaan sovel-tuvien putkien ja putkenosien valikoimaa, jossa mitat ja materiaalit on määri-tetty. Kaikkien putkien ja putkenosien lujuus on laskettu painelaitedirektiivin edellyttämällä tavalla. Käsikirja antaa putkistosuunnittelussa, valmistuksessa, asennuksessa ja hankinnoissa tarvittavaa putkistoja käsittelevää tietoa kootussa muodossa. Sen aineistossa esitetään standardisoitujen putkiluokkien ja putkiluokissa käytettävien materiaalien tunnukset. Putkiluokat on laadittu teollisuuden putkistoissa yleisimmin käytetyille teräsmateriaaleille. Tämä käsikirja muodostaa yhdessä PSK-käsikirjan 8 ”Putkiston kannakointi” ja PSK-käsikirja 9 ”Teollisuuseristys” sekä muiden putkistoja käsittelevien PSK-standardien kanssa putkistosuunnittelun perustan. Kaikki käsikirjat ovat kaksikielisiä (suomi ja englanti) ja ne on tarkoitettu käytettäviksi sekä kotimaan kohteissa että vientiprojekteissa. Standardeja on ollut laatimassa tilaajan, toimittajan, suunnittelun, urakoin-nin, valmistajan, teknisen kaupan ja tarkastuslaitosten asiantuntijat, joten ne edustavat tällä hetkellä olemassa olevaa parhainta käytäntöä. Tarkastuslai-tokset ovat antaneet lausunnon painelaitedirektiivin vaatimustenmukaisuudesta. Käsikirja ja standardien erillispainokset ovat saatavilla PSK Standardisoinnista. PSK Standardisoinnin jäsenille standardit ovat saatavilla myös pdf-muodossa yhdistyksen kotisivuilta. Standardien mittataulukot ovat jäsenille saatavilla sähköisessä muodossa.

Käsikirjan 6. painokseen on koottu kaikkien putkiluokkastandardien uusimmat painokset. Käsikirjan osa 1 sisältää ruostumattomat teräkset ja osa 2 seostamattomat ja seostetut teräkset nimellä hiiliteräkset. Käsikirja sisältää PSK Standardisoinnin laatimat teräsputkistoihin tarkoitetut putkiluokkastandardit. Putkiluokalla tarkoitetaan samaan putkilinjaan sovel-tuvien putkien ja putkenosien valikoimaa, jossa mitat ja materiaalit on määri-tetty. Kaikkien putkien ja putkenosien lujuus on laskettu painelaitedirektiivin edellyttämällä tavalla. Käsikirja antaa putkistosuunnittelussa, valmistuksessa, asennuksessa ja hankinnoissa tarvittavaa putkistoja käsittelevää tietoa kootussa muodossa. Sen aineistossa esitetään standardisoitujen putkiluokkien ja putkiluokissa käytettävien materiaalien tunnukset. Putkiluokat on laadittu teollisuuden putkistoissa yleisimmin käytetyille teräsmateriaaleille. Tämä käsikirja muodostaa yhdessä PSK-käsikirjan 8 ”Putkiston kannakointi” ja PSK-käsikirja 9 ”Teollisuuseristys” sekä muiden putkistoja käsittelevien PSK-standardien kanssa putkistosuunnittelun perustan. Kaikki käsikirjat ovat kaksikielisiä (suomi ja englanti) ja ne on tarkoitettu käytettäviksi sekä kotimaan kohteissa että vientiprojekteissa. Standardeja on ollut laatimassa tilaajan, toimittajan, suunnittelun, urakoin-nin, valmistajan, teknisen kaupan ja tarkastuslaitosten asiantuntijat, joten ne edustavat tällä hetkellä olemassa olevaa parhainta käytäntöä. Tarkastuslai-tokset ovat antaneet lausunnon painelaitedirektiivin vaatimustenmukaisuudesta. Käsikirja ja standardien erillispainokset ovat saatavilla PSK Standardisoinnista. PSK Standardisoinnin jäsenille standardit ovat saatavilla myös pdf-muodossa yhdistyksen kotisivuilta. Standardien mittataulukot ovat jäsenille saatavilla sähköisessä muodossa.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100H1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue -60… +500 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E160H1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue -60… +500 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100H2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue -60… +500 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E160H2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän
putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue -60… +500
°C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E10F1C kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen saumattomien/hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa -100 °C…+20 °C ja
suurin sallittu lämpötila 150 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E16F1C kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
saumattomien/hitsattujen putkien ja putkenosien
materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys.
Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar
lämpötilassa -100 °C… +20 °C ja suurin sallittu
lämpötila 150 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E25F1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar lämpötilassa -100 °C … +20 °C ja suurin sallittu lämpötila 150
°C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E40F1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
saumattomien putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 40 bar lämpötilassa -100 °C … +20 °C ja suurin sallittu lämpötila 150
°C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63C2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 530 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E25H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E63H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100C2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 530 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E40H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 40 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E160C2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 530 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E250C2B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 250 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 530 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E0H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämä putkiluokka on tarkoitettu alipainekäyttöön ja sen komponentit on mitoitettu kestämään 1 bar alipaine lämpötilassa 150 °C. Suurin sallittu ylipaine on 6 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63C3B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 570 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E6H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 6 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100C3B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 570 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E160C3B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 570 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuks

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E250C3B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 250 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 570 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E25H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63C4B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 600 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E40H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 40 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100C4B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 600 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63H2A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E160C4B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 600 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E0H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämä
putkiluokka on tarkoitettu alipainekäyttöön ja sen
komponentit on mitoitettu kestämään 1 bar alipaine
lämpötilassa 150 °C. Suurin sallittu ylipaine on 6
bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila
250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E250C4B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 250 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 10… 600 °C. Putkiluokan käyttö virumisalueella edellyttää materiaalin säännöllistä virumisen seurantaa, kts. kohta 5. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E6H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 6 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E63C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 63 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 0… 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E0H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämä putkiluokka on tarkoitettu alipainekäyttöön ja sen komponentit on mitoitettu kestämään 1 bar alipaine lämpötilassa 150 °C. Suurin sallittu ylipaine on 6 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E10H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E100C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 100 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 0… 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E6H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys.Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 6 bar
lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila
400 °C. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E16H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E160C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 160 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 0… 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E25H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E250C1B kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 250 bar lämpötilassa 20 °C ja sallittu lämpötila-alue 0… 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty
muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16H1A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila 400 °C.Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa
PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-
2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa
ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E40H3A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen
hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat
ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 40 bar lämpötilassa 20
°C ja suurin sallittu lämpötila 250 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480- 2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E10H4A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on 400 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan E16H4A kuuluvien painelaitekäyttöön tarkoitettujen hitsattujen putkien ja putkenosien materiaalit, mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on 400 °C. Putkiluokkien käyttö ja perusteet on esitetty standardissa PSK 4200. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 tai muissa tuotestandardeissa on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E1S1A kuuluvien painelaitekäyttöön
tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän
putkiluokan suurin sallittu paine on 1 bar
lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on
20 °C alle kertamuovin HDT-lämpötilan. Putkiluokkien määrittely on esitetty
standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa
SFS-EN 13480-2…5 on määritelty muita
putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa
huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E10S1A kuuluvien painelaitekäyttöön
tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän
putkiluokan suurin sallittu paine on 10 bar
lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on
20 °C alle kertamuovin HDT-lämpötilan. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E16S1A kuuluvien painelaitekäyttöön
tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän
putkiluokan suurin sallittu paine on 16 bar
lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on
20 °C alle kertamuovin HDT-lämpötilan. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tässä standardissa esitetään putkiluokkaan
E25S1A kuuluvien painelaitekäyttöön
tarkoitettujen putkien ja putkenosien materiaalit,
mitat ja putkiluokan paineenkestävyys. Tämän
putkiluokan suurin sallittu paine on 25 bar
lämpötilassa 20 °C ja suurin sallittu lämpötila on
20 °C alle kertamuovin HDT-lämpötilan. Putkiluokkien määrittely on esitetty standardissa PSK 4201 ja lisäksi standardeissa SFS-EN 13480-2…5 on määritelty muita putkiston suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia vaatimuksia.

Tämä standardi määrittelee tuotannonohjausjärjestelmän hankinnan eri vaiheissa sovellettavat periaatteet. Standardi antaa ohjeet tuotannonohjausjärjestelmän hankinnassa tarvittavan teknisen erittelyn sisällöstä sekä suunnitteluun liittyvistä vaatimuksista. Standardi on sovellettavissa sekä ostajan että toimittajan toimenpiteisiin ja osoittamaan ostajalle,
miten vaatimukset tulisi laatia niin, että tuotannonohjausjärjestelmä on liitettävissä virheettömästi muihin järjestelmiin, tavoiteltu laatu ja luotettavuus saavutetaan ja että tarjouksista tulee vertailukelpoiset.

Standardisarja pyrkii kattamaan kaikki prosessilaitosten hallintaan liittyvät automaatiohankinnat. Tässä osassa esitetyt yleiset periaatteet sekä standardisarjan muut osat ovat sovellettavissa järjestelmien, yksittäisten laitteiden, suunnittelu- ja testauspalvelujen sekä rakentamispalvelujen hankintoihin.Hankinta voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin tavoin,
jossa suunnittelu, automaatiotuotteiden osto ja
automaation rakentaminen tapahtuu valitusta
projektointitavasta riippuen yhtenä kokonaisuutena
tai hajautettuna osiin.
Sarja kattaa elinkaaren eri vaiheet uuden tehtaan
rakentamisesta olemassa olevan järjestelmän
laajentamiseen ja ylläpitoon. Ensisijainen tavoite on
tukea Suomessa toimivia yrityksiä, mutta mukaan
liitetty englanninkielinen sanasto sekä
yhteensopivuus kansainvälisten standardien
kanssa helpottavat toimintaa myös ulkomailla.

Tämä standardi kuuluu kokonaisuuteen, jonka
tavoitteena on helpottaa ja yhtenäistää automaation
hankintaa. Sarjan yleisessä osassa PSK 4601 on esitetty tarvittavat määritelmät ja hankinnan yleiset periaatteet. Siinä automaatio on jaettu osa-alueisiin sekä toimintojen, teknisten osajärjestelmien että suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvien suoritteiden mukaan. Tämä täsmentävä standardi antaa ohjeet prosessin ohjausjärjestelmien hankinnassa tarvittavan teknisen spesifikaation sisällöstä sekä suunnitteluun liittyvistä vaatimuksista. Tarkastelu painottuu
keskuslaitteistoon ja käyttöliittymälaitteistoon.
lnstrumentoinnin hankintaa käsitellään standardissa PSK 4603.

Tämä standardi kuuluu kokonaisuuteen, jonka
tavoitteena on helpottaa ja yhtenäistää automaation
hankintaa. Sarjan yleisessä osassa PSK 4601 on
esitetty tarvittavat määritelmät ja hankinnan yleiset
periaatteet. Siinä automaatio on jaettu osa-alueisiin
sekä toimintojen, teknisten osajärjestelmien että
suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvien
suoritteiden mukaan. Tämä täsmentävä standardi
antaa ohjeet instrumentoinnin hankinnassa tarvittavan teknisen spesifikaation sisällöstä sekä
suunnitteluun liittyvistä vaatimuksista. Tarkastelu
painottuu instrumentteihin ja niihin oleellisesti
liittyviin apulaitteisiin. Prosessin ohjausjärjestelmän
hankintaa käsitellään standardissa PSK 4602.

Tämä standardi käsittelee työskentelytasojen, kulkuteiden, portaiden, suojakaiteiden ja tikkaiden hankintaa. Standardissa esitetään hankinnassa käytettävät lomakkeet, jotka sisältävät yleiset hankintaehdot, hankittavan kohteen laajuuden ja tekniset vaatimukset.Standardia on tarkoitettu käytettäväksi vain
ulkopuolisilta suljetuille teollisuuskohteille.Standardi ei ota kantaa, mihin tarkoitukseen
hankittavia rakenteita käytetään.

Tätä standardia sovelletaan lämmittämättömän painesäiliön sijoitukseen, varusteluun ja käyttöön. Sitä voi käyttää soveltavin osin myös muihin painelaitteisiin. Säiliöt voivat olla erillisiä laitteita tai osa laitekokonaisuutta. Standardia sovellettaessa on otettava huomioon teollisuusalakohtaiset säädökset, standardit ja ohjeet, joita on esimerkiksi kylmälaitosten painesäiliöille. Tätä standardia sovelletaan myös jokaiseen laitekokonaisuuteen kuuluvaan painesäiliöön. Nestekaasu-, biokaasu-, vety- ja maakaasusäiliöille on lisäksi otettava huomioon lainsäädännössä asetetut erityisvaatimukset. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 muutoksineen asettaa vaatimuksia vaarallista kemikaalia sisältäville painesäiliöille ja paineettomille säiliöille. Lisäohjeita löytyy standardista PSK 4905.

Tämä standardi antaa ohjeita, vaatimuksia ja suosituksia hyvän konepajakäytännön mukaisten painelaitteiden hankintaan, suunnitteluun ja valmistukseen. Painelaitteella tarkoitetaan tässä standardissa kaikkia teräksestä valmistettuja putkistoja ja säiliöitä taimuuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi muodostua ylipainetta. Hyvän konepajakäytännön mukaisia painelaitteita
ovat painelaitteet, joihin ei sovelleta painelaitedirektiivin 2014/68/EU tai yksinkertaisten painesäiliöiden direktiivin 2014/29/EU olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Putkistoissa hyvä konepajakäytäntö koskee luokan 0 putkistoja. Tämän standardin vaatimuksia voidaan soveltaa myös painelaitteisiin, joiden ylipaine on enintään 0,5 bar. Opastaviin tietoihin O.1 on koottu lainsäädännössä
ja standardeissa esiintyvät viittaukset hyvään konepajakäytäntöön. Standardin suosituksia voidaan soveltaa myös paineenalaisiin lisälaitteisiin, kuten venttiileihin ja suodattimiin, joita valmistetaan sarjatuotantona.Standardissa ei käsitellä kattiloita tai muita liekillä lämmitettäviä painesäiliöitä. Tämä standardi ei sovellu maakaasu-, biometaanitai nestekaasuputkistoille, vaikka ne asettuisivat ryhmään ’hyvä konepajakäytäntö’ painelaitedirektiivin mukaan.

Tässä standardissa annetaan ohjeita painelaitedirektiivin alaisten hitsaamalla valmistettavien putkien ja putkenosien hankintaan.

Tämä standardi kuuluu PSK-sarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteita, palavia kaasuja, öljylämmityslaitteistoja ja kemikaaleja koskevien säädösten soveltamisesta käytäntöön. Sarjaan kuuluvat standardit ovat PSK 4900 … 4917. Tämä standardi antaa toiminnanharjoittajalle ohjeita maakaasuun ja jalostettuun biokaasuun liittyvien lupa-, tarkastus- ja valvonta-asioiden hoitamisesta. Tätä standardia ei sovelleta nesteytettyyn maakaasuun (LNG) eikä nestekaasuun (LPG).

Standardi esittelee vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin liittyvien lupa-, tarkastus- ja valvonta-asioiden hoitamiseen liittyvät lait, asetukset ja standardit sekä antaa selventäviä ohjeita säädösten soveltamisesta käytäntöön. Standardi ei käsittele maakaasun ja jalostetun biokaasun teollista käsittelyä ja varastointia. Standardi ei ole kattava esitys säädösten sisällöstä ja asioita käsitellään lähinnä teollisen käytön näkökulmasta. Standardista on jätetty pois esimerkiksi räjähdysaineisiin ja ampumatarvikkeisiin liittyvät vaatimukset.

Tämän standardin liitteenä olevia asiakirjapohjia käytetään teollisuuden painelaitteiden hankinnassa ja dokumentoinnissa. Standardissa ei ole huomioitu kattiloiden erityisominaisuuksia.Tämä standardi kuuluu PSK-ryhmään 49, jossa
annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi
luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen
hankintaa varten Suomessa. Aihetta käsittelee
standardit PSK 4900 … 4917 ja standardit ovat
koottuna PSK-käsikirjaan 4.

Tässä standardissa määritellään painelaitelain alaisten laitteiden hankinnassa käytettäviä keskeisiä käsitteitä. Standardi kuuluu PSK-sarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardit PSK 4900 … 4917.

Tässä standardissa esitetään painelaitelainsäädäntöön liittyvät säädökset ja määräykset, joita noudatetaan putkistojen hankinnassa. Tämä standardi kuuluu PSK-standardisarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardit PSK 4900 … 4917.

Painelaitteiden käyttöön liittyy aina vaara henkilö- ja omaisuusvahingoista. Painelaitteisiin liittyvien vaarojen ja toisaalta niiden edusta¬mi¬en taloudellisten arvojen vuoksi painelaitteet ovat kaikissa teollisuusmaissa olleet jo yli sadan vuoden ajan viranomaisten tai puolueettomien tarkastuslai¬tosten valvonnassa. Samalla on luotu laajat määräyskokoelmat säätelemään painelaitteiden suunnitte¬lua, valmistusta, tarkastusta ja käyttöä. Nykyinen painelaitelaki (1144/2016) ja sen nojalla annettu painelaiteasetus (1548/2016) tulivat voimaan 1.1.2017 ja ne perustuvat Euroopan unionin ns. painelaitedirektiiviin 2014/68/EU. Painelaitelainsäädännön ja painelaitedirektiivin ensisijaisena tarkoituksena on turvallisuuden varmistaminen sekä myös painelaitteiden valmistajien välisen vapaan kilpailun mahdollistaminen. Painelaitedirektiivi asettaa suunnittelun ja valmistuksen osalta vain vähän selkeitä vaatimuksia. Vapaa kilpailu mahdollistaa erilaisia toimintatapoja ja eri valmistajat tulkitsevat painelaitedirektiivin vaatimuksia eri tavoin. Siksi painelaitteen tilaajan tulee itsekin tietää mitä velvoitteita painelaitedirektiivi asettaa valmistajalle. PSK Standardisointi on päivittänyt painelaitteiden suunnittelua, hankintaa ja valmistusta käsittelevät standardinsa. Näiden standardien tarkoitus on helpottaa säädösten ymmärtämistä ja noudattamista. Käsikirjan 8. painosta tehtäessä tavoitteena on ollut selventää painelaitedirektiivin 2014/68/EU eräiden käsitteiden tulkintaa ja selventää erityisesti valmistajan vastuuta. Julkaisemalla tämän käsikirjan PSK Standardisointi antaa selkeää tietoa ja ohjeita painelaitteiden hankintaan ja tuottaa puolueettomat standardit, joihin sekä tilaaja että toimittaja voivat sitoutua. Standardi sisältää standardit PSK 4900, 4911-4917 sekä aihepiirin liittyvän oleellisen lainsäädännön PED Direktiivi 2014/68/EU, Directive 2014/68/EU, Painelaitelaki (1144/2016), Laki painelaitelain muuttamisesta (797/2017), Valtioneuvoston asetus painelaitteista (1548/2016) ja Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta (1549/2016)

Tässä standardissa käsitellään painelaitteiden hankintaan liittyviä suunnittelussa, valmistuksessa ja tarkastuksessa huomioon otettavia asioita. Tämä standardi kuuluu PSK-sarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardit PSK 4900 … 4917.

Tässä standardissa esitetään ne asiakirjat, joita käytetään painesäiliöitä ja -putkistoja hankittaessa. Kunkin asiakirjan tarve riippuu hankinnan luonteesta. Tämä standardi kuuluu PSK-sarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardit PSK 4900 … 4917. Painelaitelainsäädännön piiriin kuulumattomiin laitteisiin voidaan tätä standardia soveltaa tilaajan ja toimittajan välisen sopimuksen mukaisesti.

Tässä standardissa käsitellään paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteiden hankinnassa huomioon otettavia asioita. Tämä standardi kuuluu PSK-sarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardit PSK 4900 … 4917.

Tässä standardissa esitetään painelaitelainsäädäntöön liittyvät säädökset ja määräykset, joita noudatetaan lämmittämättömien painesäiliöiden hankinnassa. Tämä standardi kuuluu PSK-standardisarjaan 49, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteiksi luokiteltavien uusien painesäiliöiden ja putkistojen hankintaa varten Suomessa. Standardisarja sisältää standardit PSK 4900 … 4917.

Tämä menettelyohje kuuluu sarjaan, jossa annetaan selventäviä ohjeita painelaitteista, palavia kaasuja, öljylämmityslaitteistoja ja kemikaaleja koskevien säädösten soveltamisesta käytäntöön. Menettelyohje antaa toiminnanharjoittajalle ohjeita öljylämmityslaitteistoihin liittyvien lupa-, tarkastus- ja valvonta-asioiden hoitamisesta.

Tässä standardissa esitetään suositus teollisuusinstrumentoinnin suunnittelu-, hankinta- ja asennusvastuun jakamiseksi eri ammattialojen kesken.Kohdassa 3 on nimetty suunnittelusta, hankinnasta
ja asennuksesta ensi sijassa vastuussa oleva
ammattiala, jonka tulee olla yhteistyössä tehtävään
vaikuttavien muiden ammattialojen kanssa. Standardissa ei ole esitetty kohteita, joita voidaan
pitää selvästi tietyn ammattialan vastuualueeseen
kuuluvana. Standardi on tarkoitettu käytettäväksi tarjouspyynnön, tarjouksen ja hankintasopimuksen liitteenä
ilmoitettaessa eri ammattialojen välisiä vastuurajoja teollisuuden instrumentointihankintojen yhteydessä sekä soveltaen toimintaohjeena yrityksen
sisäisessä toiminnassa.

Tämän standardin liitteissä AL01 – AL31 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instru-menttiasennuksia varten:
AL01 Pinnanmittaus laippalähettimellä
AL02 Pinnanmittaus laippalähettimellä, huuhtelu
AL03 Pinnanmittaus laippalähettimellä,
nestekompensointi
AL04 Pinnanmittaus laippalähettimellä, pursutus
ja huuhtelu
AL05 Pinnanmittaus laippalähettimellä,
kaasukompensointi
AL06 Pinnanmittaus erikoisyhteistä
AL07 Pinnanmittaus paine-erolähettimellä,
nestekompensointi, PN 40
AL07A Pinnanmittaus paine-erolähettimellä, ulos-
puhalluksin, nestekompensointi, PN160 AL07B Pinnanmittaus paine-erolähettimellä,
nestekompensointi, PN160
AL08 Pinnanmittaus painelähettimellä
AL09 Pinnanmittaus painelähettimellä, pursutus
AL10 Pinnanmittaus höyrylieriöstä, PN250
AL10A Pinnanmittaus höyrylieriöstä, PN250
AL11 Pinnanmittaus lauhdesäiliöstä, PN250
AL11A Pinnanmittaus lauhdesäiliöstä, PN250
AL12 Pinnanmittaus kuplailuputkella
AL13 Pinnanmittaus kapasitiivisella anturilla
AL14 Pinnanmittaus kapasitiivisella anturilla,
erillinen vahvistin
AL15 Pinnanmittaus uimurikammiolla
AL16 Pinnanmittaus, radioaktiivinen AL17 Pinnanmittaus, radioaktiivinen pintakytkin
AL18 Pinnanmittaus, pintakytkin kelluvalla uimurilla
AL19 Pinnanmittaus, pintakytkin uimurilla
AL20 Pinnanmittaus laipallisella painevälittimellä, huuhtelu
AL21 Pinnanmittaus laipallisella painevälittimellä
AL22 Pinnanmittaus paine-erolähettimellä,
laipallisin painevälittimin
AL23 Pinnanmittaus sähkömekaanisella luotaimella
AL24 Pinnanmittaus, kapasitiivinen pintakytkin
AL25 Pinnanmittaus, ultraääni
AL26 Pinnanmittaus keittimestä, pursutus, PN25
AL27 Pinnanmittaus välittimellä ja yhdeventtiilillä
AL28 Pinnanmittaus välittimellä ja yhdeventtiilillä, pursutus
AL29 Pinnanmittaus, upotettava anturi
AL30 Pinnanmittaus, pintakytkin
AL31 Pinnanmittaus, kattilan lieriön kaukovesilasi

Tämän standardin liitteissä AP01 – AP23 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:

AP01 Paineenmittaus paikallisella painemittarilla, suora liitäntä
AP02 Paineenmittaus paikallisella painemittarilla, putkitettu
AP03 Paineenmittaus kapillaarivälitteisellä painemittarilla, PN40
AP04 Paineenmittaus painemittarilla, höyry, PN40
AP05 Paineenmittaus tarkistusventtiilillä ja paine- mittarilla, höyry, PN160
AP06 Paineenmittaus painelähettimellä, neste, PN40
AP07 Paineenmittaus painelähettimellä, kaasu, PN40
AP08 Paineenmittaus painelähettimellä huuhteluin, neste, PN40
AP09 Paineenmittaus, höyry tai neste, PN40
AP10 Paineenmittaus, höyry tai neste, PN63/160
AP11 Paineenmittaus, höyry tai syöttövesi, PN250
AP12 Paineenmittaus kapillaarivälittimellä
AP12A Paineenmittaus, painelähetin, suora liitäntä
AP13 Paineenmittaus, paine-eromittaus, höyry tai lauhde, PN40
AP13A Paineenmittaus, paine-eromittaus, höyry tai lauhde, PN40
AP14 Paineenmittaus, paine-eromittaus, höyry tai lauhde, PN63/160
AP14A Paineenmittaus, paine-eromittaus, höyry tai lauhde, PN63/160
AP15 Paineenmittaus, paine-eromittaus kapillaari- välittimillä
AP16 Paineenmittaus, painekytkin, suora liitäntä
AP17 Paineenmittaus, painekytkin, neste, PN40
AP18 Paineenmittaus, painekytkin, kaasu, PN40
AP19 Paineenmittaus, painekytkin, neste tai höyry, PN4
AP20 Paineenmittaus, painekytkin, höyry tai neste, PN64/160
AP21 Paineenmittaus pneumaattisella välittimellä
AP22 Paineenmittaus, paine-eromittaus pneumaattisilla välittimillä
AP23 Paineenmittaus, paine-eromittaus paine-erolähettimellä, kaasu, PN40

Tämän standardin liitteissä AT01 – AT16 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AT01 Lämpötilanmittaus lämpömittarilla,
kierreliitäntä
AT02 Lämpötilanmittaus lämpömittarilla,
hitsausliitäntä, PN250
AT03 Lämpötilanmittaus lämpömittarilla,
laippaliitäntä
AT04 Lämpötilanmittaus kapillaarilämpömittarilla
AT05 Lämpötilanmittaus vastuselementillä,
kierreliitäntä
AT06 Lämpötilanmittaus vastuselementillä,
hitsausliitäntä, PN250
AT07 Lämpötilanmittaus vastuselementillä,
laippaliitäntä
AT07A Lämpötilanmittaus vastuselementillä,
savukaasu
AT08 Lämpötilanmittaus vastuselementillä ja
anturiin asennetulla R/I-muuntimella
AT09 Lämpötilanmittaus vastuselementillä ja
erillisellä R/I-muuntimella
AT10 Lämpötilanmittaus termoelementillä ja anturiin asennetulla TC/I-muuntimella, kierreliitäntä
AT10A Lämpötilanmittaus termoelementillä ja anturiin asennetulla TC/I-muuntimella, hitsausliitäntä, PN250
AT11 Lämpötilanmittaus termoelementillä ja
erillisellä TC/I-muuntimella, kierreliitäntä
AT11A Lämpötilanmittaus termoelementillä ja erillisellä TC/I-muuntimella, hitsausliitäntä, PN250
AT12 Lämpötilanmittaus, lämpötilakytkin, suora liitäntä
AT13 Lämpötilanmittaus, kapillaarivälitteinen
lämpötilakytkin
AT14 Lämpötilanmittaus pinta-anturilla
AT15 Lämpötilanmittaus pyrometrillä
AT16 Lämpötilanmittaus pinta-anturilla ja
erillisellä R/I-muuntimella

Tämän standardin liitteissä AQ01 – AQ28 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AQ01 Sakeusmittaus lapa-anturilla
AQ01A Sakeusmittaus lapa-anturilla, paikallinen
näyttö
AQ01B Sakeusmittaus, optinen, läpivirtauksella ja huuhtelu
AQ01C Sakeusmittaus, mikroaalto, laippojen väliin
AQ01D Sakeusmittaus, mikroaalto, yhteeseen
AQ02 Sakeusmittaus pyörivällä anturilla
AQ03 Massa-analyysi optisella anturilla
AQ04 Johtokykymittaus suoraan prosessiputkesta
AQ05 Johtokykymittaus läpivirtausastialla
AQ06 Johtokykymittaus läpivirtausastialla jäähdyttimellä ja ionivaihtimella
AQ07 Johtokykymittaus uppoanturilla
AQ07A Johtokykymittaus uppoanturilla
AQ08 pH-mittaus suoraan prosessiputkesta
AQ09 pH-mittaus läpivirtausastialla
AQ10 pH-mittaus uppoanturilla
AQ10A pH-mittaus uppoanturilla
AQ11 Tiheysmittaus refraktometrillä, suora liitäntä
AQ12 Tiheysmittaus refraktometrillä, huuhtelu-automatiikka
AQ13 Tiheysmittaus, radioaktiivinen
AQ14 Tiheysmittaus, punnitusmittaus
AQ15 Savukaasumittaus kanavasta, O2
AQ15A Savukaasumittaus kanavasta, O2
AQ16 Savukaasumittaus, optinen
AQ17 Savukaasunäytteenotto
AQ18 Hihnavaaka, radioaktiivinen
AQ19 Hihnavaaka, punnitseva
AQ20 Punnitus kolmella anturilla
AQ20A Punnitus, 4 venymäliuska-anturia, summausrasia
AQ21 Kaasuilmaisin äänitorvella
AQ21A Kaasuilmaisin
AQ22 Optinen kosteusmittaus
AQ23 Jäteveden näytteenotin
AQ24 Vaaleus/jäännösmittaus
AQ25 Kapasitiivinen öljynilmaisin, erillinen vahvistin
AQ26 Öljypitoisuusmittari sivuvirtauksella
AQ27 Liekinvalvoja, 1 anturi
AQ28 Liekinvalvoja, 2 anturi

Tämän standardin liitteissä AV01 – AV15 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AV01 Säätöventtiili sähköpneumaattisella
asennoittimella
AV01A Säätöventtiili sähköpneumaattisella
asennoittimella
AV02 Säätöventtiili sähköpneumaattisella asennoittimella, ilmansyöttö runkoputkesta
AV03 Säätöventtiili sähköpneumaattisella
asennoittimella ja rajakytkimellä
AV03A Säätöventtiili sähköpneumaattisella
asennoittimella ja rajakytkimellä
AV05 Säätöventtiili pneumaattisella asennoittimella
AV06 Säätöventtiili pneumaattisella asennoittimella ja rajakytkimellä
AV07 On-off-venttiili
AV08 On-off-venttili magneettiventtiilillä, ilmansyöttö runkoputkesta
AV09 On-off-venttiili rajakytkimellä
AV09A On-off-venttiili rajakytkimellä, yhdistelmäkaapelilla
AV10 On-off-venttili magneettiventtiilillä ja
rajakytkimellä
AV11 On-off-venttili yhdellä rajakytkimellä
AV12 On-off-venttili erillisillä rajakytkimillä
AV13 Näytteenottoventtiili paikallisohjauksella
AV14 Näytteenottoventtiili kauko-ohjauksella
AV15 Moottoriohjattu venttiili asentolähettimellä
ja rajakytkimillä

Tässä standardissa esitetään ne instrumentointi-asennustarvikkeet, jotka esiintyvät standardien PSK 5202-5207 ja PSK 5209-5210 liitteissä. Sama tarvike esiintyy samalla koodilla kaikissa tähän standardiryhmään kuuluvissa standardeissa.

Tämän standardin liitteissä AO01 – AO05 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AO01 Jakokotelon asennus
AO02 Laitekotelon asennus
AO03 Asennustelineet
AO04 Kiinteä valvontakamera
AO05 Kääntyvä valvontakamera

Tämän standardin liitteissä AW01 – AW05, AW11, AW12, AW21, AW22, AW31, AW32 ja AW50 – AW54 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AW01 2-parinen signaalikaapeli
AW02 4-parinen signaalikaapeli
AW03 8-parinen signaalikaapeli
AW04 12-parinen signaalikaapeli
AW05 24-parinen signaalikaapeli
AW11 Syöttökaapeli 3×1,5S
AW12 Syöttökaapeli 3×2,5S
AW21 Pneumatiikkakaapeli 2×6/4
AW22 Pneumatiikkakaapeli 2×10/7
AW31 Yhdistelmäkaapeli 2×6/4+2x(2+1)
AW32 Yhdistelmäkaapeli 2×10/7+2x(2+1)
AW50 Kenttäväylän yleiskuva
AW51 Kahdennettu kenttäväylä
AW52 Kenttäväylän T-haaroitin
AW53 Kenttäväylän laiteliitäntä
AW54 Kenttäväylän multi barrieri, kupari

Tähän standardiin liittyvissä standardeissa PSK 5202- PSK 5207, PSK 5209 ja PSK 5210 esitetään valikoima virtauksen, pinnan, paineen, lämpötilan sekä analyysi- ja erikoismittauksissa käytettäviä instrumentoinnin asennusratkaisuja. Standardissa PSK 5208 esitetään standardisoituihin asennusratkaisuihin liittyvät asennustarvikkeet.Nämä standardit on tarkoitettu ohjeeksi instrumentoinnin suunnittelua, tarjouspyyntöä, tarjousten tekoa ja
asennusta varten. Esimerkkipiirustukset on valittu
siten, että yleisimpiin instrumentointitapauksiin on
valmis, teknisesti hyvä ja taloudellisesti edullinen ratkaisu. Instrumenttitoimitusten sekä kone- ja laitetoimitusten
väliset hankintarajat on esitetty standardin PSK 3301
mukaisesti.

Tämän standardin liitteissä AF01 – AF22 esitetään tyyppipiirustukset osaluetteloineen seuraavia instrumenttiasennuksia varten:
AF01 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, PN40
AF02 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, ulospuhalluksin, PN40
AF02A Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, ulospuhalluksin, PN40
AF03 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, PN160
AF04 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, ulospuhalluksin, PN160
AF04A Virtausmittaus kuristuselimellä, neste ulospuhalluksin, PN160
AF05 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, PN250
AF06 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, ulospuhalluksin, PN250
AF06A Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, ulospuhalluksin, PN250
AF07 Virtausmittaus kuristuselimellä, neste, pursutuksin, PN40
AF08 Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, lauhdeastioin, PN63
AF08A Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, lauhdeastioin, PN63
AF09 Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, PN250
AF09A Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, PN250
AF10 Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, lauhdeastioin, PN250
AF10A Virtausmittaus kuristuselimellä, höyry, lauhdeastioin, PN250
AF11 Virtausmittaus kuristuselimellä, kaasu, PN40
AF12 Virtausmittaus kuristuselimellä, kaasu, PN160
AF13 Virtausmittaus magneettisella anturilla, erillinen vahvistin
AF14 Virtausmittaus magneettisella anturilla, yhteen rakennettu vahvistin
AF15 Virtausmittaus, volymetrinen
AF16 Virtausmittaus, pyörrevana
AF17 Virtausmittaus, virtauskytkin
AF18 Virtausmittaus, rotametri
AF19 Virtausmittaus, ultraääni
AF20 Virtausmittaus, massamäärämittari
AF21 Virtausmittaus, virtauskytkin
AF22 Virtausmittaus, massamäärämittari. yhteen rakennettu vahvistin

Käsikirjaan on koottu instrumenttiasennusten tyyppipiirustuksia käsittelevät standardit PSK 5201 – PSK 5210. Standardeja laadittaessa ei ole pyritty hakemaan uusia asennustapoja, vaan on standardisoitu käytännössä yleisimmin esiintyneet ja hyviksi havaitut ratkaisut. Työssä on pyritty ottamaan huomioon myös asennuksen hyvä hinta-/laatusuhde. Esitystyyliksi on valittu aksonometrisesti esittetyt yksinkertaistetut kokoonpanopiirustukset silloin, kun se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Valittu esitystyyli on myös aikaisemmin ollut yleisin, joten se on katsottu esitykseen parhaiten soveltuvaksi, sillä kyseisen muotoon laaditut piirustukset ovat myös ”kielitaidottoman” ymmärrettävissä. Standardeja ei ole tarkoituksella tehty kovin sitoviksi, koska asennustavat vaihtelevat teollisuusaloittain. Standardien tarkoitus on olla pohjana muokattaessa projekti- tai teollisuusalakohtaisesti parhaan tuloksen toteuttavat asennusdokumentit. Asennustyyppipiirustusten määrä on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, jotta löydettävyys säilyisi hyvänä. Esitetty asennustapa ei ota kantaa siihen, mihin mittaus on sijoitettu tai mihin asentoon prosessiputki on asennettu. Mittausten sijoitus prosessiin on esitetty standardissa SFS 5059, Instrumentointi. Instrumenttien sijoittaminen prosessiin.
Käsikirjan asennustyyppipiirustuksissa ei määritellä roiskesuojaukseen, eristyksiin tai muihin vastaaviin ominaisuuksiin liittyviä rakenteita vaan sellaiset eritelmät on asennuskustannussyistä jätetty pois silloin, kun ne eivät ole aivan välttämättömiä. Kyseiset asiat on otettava huomioon olosuhteiden mukaan ja määriteltävä hankinta-asiakirjoissa. Koneen toimilaitteen pääpiiriin asennettavan, odottamattoman käynnistyksen estämiseksi tarvittavan erotuskytkin tai ohjauspiiriin asennettavan odottamattoman käynnistyksen estokytkimen (OKE-kytkimen) esittäminen on katsottu kuuluvaksi sähköistysohjeiden piiriin, siksi niitä ei ole kuvattu asennustyyppipiirustuksissa. Hankintarajat on määritelty kaikille osille ja laitteille standardin PSK 3301, Instrumentointi. Suunnittelu-, hankinta- ja asennusvastuun jako, mukaisesti, jotta vastuu hankinnasta ja asennuksesta tulee yksiselitteisesti määriteltyä. Vastuurajat tulee tarkistaa hankinta- ja asennusolosuhteita vastaaviksi.

Tämän standardin tarkoituksena on määrittää voiteluaineiden ryhmittely käyttökohteittain. Lisäksi standardissa annetaan tietoa teollisuuden käyttämien voiteluaineiden ominaisuuksista ja valintaperusteista.

Tätä standardia käytetään teollisuuden öljyvoideltujen laitteiden puhtausvaatimuksen määrittelyyn hankinta- ja käyttövaiheessa sekä kunnossapidossa ja varastoinnissa. Standardi ei käsittele hydraulisia laitteita.

Tässä standardissa esitetään keskusvoitelujärjestelmien hankinnassa käytettävät lomakkeet ja
annetaan ohjeita niiden käytöstä.

Tässä standardissa esitetään teollisuusrakennuksissa erilaisten nesteiden ja kiintoaineiden siirtoon käytettävien lattiakanaalien rakenteelliset perusratkaisut. Kanaaleja voidaan käyttää myös putkistojen, kaapeleiden ym. sijoittamiseen. Valittaessa kanaalityyppiä tiettyyn käyttökohteeseen tulee ottaa huomioon:
– rakennustavan asettamat vaatimukset
– kanaaliin kohdistuvat rasitukset
– kanaalin käyttötarkoitus
– kanaalissa kuljetettavan aineen asettamat vaatimukset
Kanaalin pintakäsittely valitaan tapauskohtaisesti kuljetettavan aineen, kuormitusten ja ympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Tässä standardissa esitetään tyypilliset
teollisuusrakennuksissa esiintyvien lattiakanaalien
kansityypit ja niille asetettavat perusvaatimukset. Valittaessa kansityyppiä tiettyyn käyttökohteeseen
tulee ottaa huomioon kohteen asettamat vaatimukset,
kanaaliin ja kanteen kohdistuvat rasitukset, kannen
läpäisevyys, kanaalin käyttötarkoitus sekä kanaalissa
kuljetettavan aineen asettamat vaatimukset.

Tässä standardissa määritellään kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa käytettävät
keskeiset käsitteet sekä esitetään useimmiten
esiintyvät suureet ja mittayksiköt.

Kunnonvalvonnan värähtelymittaus suoritetaan
käyttäen kiinteästi asennettua valvontajärjestelmää
tai kannettavaa mittalaitetta. Tässä standardissa esitetään tekijät, jotka tulee
ottaa huomioon mittauspisteen valinnassa ja
tunnistamisessa.

Tässä standardissa esitetään ohjeita kunnon-valvonnan värähtelymittauksen tulosten tulkinnasta.
Standardissa on määritelty pyörivien koneiden vikoja ja niiden havaitsemistapoja käyttäen standardin PSK 5706 valvontamenetelmiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon rakenteellisten ominaisuuksien vaikutus värähtelyyn standardin PSK 5708 mukaisesti. Viat voivat tapauskohtaisesti ilmetä muullakin kuin tässä standardissa esitetyllä tavalla.
Vian määritystä suoritettaessa käytetään hyväksi muutakin kuin värähtelymittauksen antamaa tietoa, kuten aistihavainnot, laitehistoria, käyttöolosuhteet ja muiden mittausten tulokset.
Tämän standardin ohjeita ei ole tarkoitettu käytettä-viksi hyväksymiskriteereinä vastaanottotarkas¬tuk-sessa.

Tässä standardissa esitetään pakkovärähtelymuotojen käyttöä värähtelyongelmien
ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä annetaan
ohjeita pakkovärähtelymuotojen mittauksesta,
määrittämisestä ja tulkinnasta. Standardissa ei käsitellä pakkovärähtelymuotojen
määrittämistä suoraan aikasignaaleista.

Tässä standardissa määritellään eri koneiden kunnonvalvontaa varten alustavat tärinärasitusrajat.
Standardissa määritellään vastaanotettavalle koneelle suoritettavat värähtelymittaukset, tulosten luokittelu sekä mittausten raportointitavat.
Standardi käsittelee koneita, joiden pyörimisnopeus on alueella 120–30 000 rpm ja käyttöteho yli 15 kW.
Tämä standardi ei käsittele seuraavia koneita:
– höyryturbiinin ja generaattorin yhdistelmät, joiden teho on yli 40 MW ja joiden kierrosluku on 1500, 1800, 3000 tai 3600 r/min. Katso ISO 20816-2.
– kaasuturbiinit, joiden teho on yli 3 MW. Katso ISO 20816-4.
– vesivoimakoneet. Katso ISO 20816-5.
– mäntäkoneet ja niihin samalla alustalla yhdistetyt laitteet. Katso ISO 10816-6 tai
DIN 6280 Teil 11.
– vaihteet. Katso ISO 20816-9.
– uppopumput
– ruuvikompressorit
– tuuliturbiinit. Katso ISO 10816-21.
– mäntäpumput
– mäntäkompressorit. Katso ISO 20816-8.
Standardi ei käsittele akselivärähtelymittauksia.

Tässä standardissa määritellään ne kriteerit ja tavat,
joilla suunnitellaan laitoksen kunnonvalvonnan
värähtelymittaustoiminta. Värähtelymittauksen ohella
myös muiden mittausmenetelmien ja ennakkohuollon
tarve ja laajuus tulee selvittää.

Tässä standardissa määritellään
värähtelymittausjärjestelmän kalibrointitarve, sallitut
epätarkkuudet ja kalibroinnin suoritus. Tätä standardia sovelletaan erikseen määriteltäville
järjestelmille tai niiden osille. Muille voidaan soveltaa
pelkästään standardin PSK 5715 mukaista
tarkistusta.

Tässä standardissa annetaan ohjeita värähtelyvalvonnan tarpeiden huomioonottamiseksi koneen
hankinnan eri vaiheissa. Standardissa PSK 5722 esitetään ohjeita ja
vaatimuksia kunnonvalvontajärjestelmän hankintaa
ja toimitusta varten.

Tässä standardissa määritellään vääntövärähtelyn
keskeiset käsitteet ja esitetään koneen vääntövärähtelylle asetettavat vaatimukset sekä annetaan
ohjeita vääntövärähtelyn tunnistamiseksi ja
pienentämiseksi

Tässä standardissa esitetään kunnonvalvonnan
värähtelymittauksista tehtävät raportit ja niiden
sisältö.

Tässä standardissa esitetään ohjeita ja vaatimuksia,
joita noudatetaan kunnonvalvontajärjestelmää
hankittaessa ja toimitettaessa. Sisällössä keskitytään värähtelymittaukseen ja
sivutaan muita kunnonvalvontamenetelmiä yleisellä
tasolla.

Käsikirjan 21. painos kuvaa hyvin alan jatkuvaa teknistä kehitystä. Lisäksi se on osoitus PSK57-työryhmän 35 vuoden työpanoksesta sekä innostuksesta asiaan. Kunnonvalvonnan onnistumista tai tuloksellisuutta voidaan arvioida koneiden käynti-asteella sekä sen vaikutuksella yrityksen ja sen työntekijöiden jokapäiväiseen elämään. Laatu, työturvallisuus ja ympäristö ovat tämän päivän kovia arvoja myös kunnonvalvonnan tuloksellisuudessa.Huonokuntoiset koneet, odottamattomat tuotantokatkokset ja yleensä prosessin ylös/alasajot tuottavat huonoa laatua. Vähentämällä suunnittelemattomia seisokkeja pystytään paremmin tasalaatuiseen tuotantoon. Työtapaturmia tapahtuu vähemmän, kun koneita ei tarvitse korjata yllättäen käyttöolosuhteissa. Kunnonvalvonnalla pystytään merkittävästi vähentämään yllätyksellisiä konerikkoja ja siirtymään yhä enem-män hallittuun korjaukseen. Vialliset koneet ja ylimääräiset prosessin ylös/alasajot lisäävät puolestaan energiankulutusta ja päästöjä. Kun lisäksi konerikot lisäävät varaosien kierrätystarvetta, on ympäristökin saamassa jotain hyvää kunnonvalvonnalta. Käynninaikainen kunnonvalvonta on koko asian ydin. Jo useiden vuosien ajan on ollut mahdollista saada mittaustietoa koneen värähtelyistä, mutta välttämättä ei ole osattu toimia oikein. Tämän päivän standardit antavat malliratkaisuja, joita sovelletaan käy-tännön tilanteisiin. Täten koneen käyttöpaikalla voidaan analysoida koneen käyttäytymistä ja arvioida, tarvitseeko kone korjata heti vai kestääkö se seuraavaan suunniteltuun seisokkiin. PSK Standardisointi pyrkii kunnonvalvonnan menetelmien kokonaisratkaisuun ja roolinsa mukaan tuottaa puolueettomat standardit, joihin sekä tilaajan että toimittajan on turvallista sitoutua. Standardisarja antaa kunnonvalvonnan ohjeita hankintavai-heesta aina koneen elinkaaren loppupäässä olevaan kunnostusvaiheeseen asti. Tätä käsikirjaa tehtäessä tavoitteet ovat olleet korkealla ja nyt on lukijan vuoro aset-taa tavoitteet omalle kunnonvalvontatyölleen. Riman asettaminen korkealle helpot-tuu, kun ymmärretään, miten monelle taholle laadukkaasti toteutettu käynninaikainen kunnonvalvonta todella vaikuttaa.

Tässä standardissa annetaan ohjeita mittausjärjestelmän toiminnallisen tarkistuksen suorittamisesta ennen mittausta, mittauksen aikana ja sen jälkeen.
Käyttäjän suorittamalla toiminnallisella tarkistuksella voidaan varmistaa, että mittausjärjestelmä toimii oikein.
Tämän standardin toimenpiteet täydentävät standardin PSK 5713 mukaista kalibrointimenettelyä, mutta eivät korvaa sitä.

Tässä standardissa käsitellään koneiden rakenteellisten ominaisuuksien vaikutuksia värähtelyihin sekä
esitetään näille ominaisuuksille asetettavia vaatimuksia. Rakenteellisten värähtelyominaisuuksien mittauksia
käsitellään siinä laajuudessa, missä ne ovat suoritettavissa kenttämittauksilla.

Tässä standardissa määritellään kunnonvalvonnan
värähtelymittauksessa yleisimmin käytettävien anturien,
liittimien ja kaapeleiden valintaperusteet sekä annetaan
ohjeita niiden asennuksesta.

Tässä standardissa esitetään yleisimmät kunnonvalvonnan värähtelymittauksessa käytettävät
valvontamenetelmät ja niiden yhteydessä käytettävät
käsitteet. Standardi on tarkoitettu apuvälineeksi valittaessa
tiettyyn käyttötarkoitukseen soveltuvaa valvontamenetelmää sekä yhdenmukaistamaan ja vakiinnuttamaan alan käsitteitä.

Tässä standardissa annetaan ohjeita jäykän
roottorin yhden ja kahden tason
tasapainotukselle kenttäolosuhteissa käyttäen
vaihekulmamenetelmää. Lisäksi standardi
määrittää tasapainotusluokat ja raja-arvot
sallitulle jäännösepätasapainolle.

Tässä standardissa esitetään yleisellä tasolla
kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa
käytettäviä mittausasetuksia.

Tässä standardissa käsitellään putkistovärähtelyn
syitä ja seurauksia sekä annetaan ohjeita
vaarallisen putkistovärähtelyn välttämiseksi.
Standardissa määritellään raja-arvo, jonka
alapuolella värähtely on vaaratonta.

Tässä standardissa esitetään ohjeita koneiden
ja laitteiden turvallisen käyttöajan
ennustamiseksi sekä huolto- ja
korjaustoimenpiteiden ajoittamiseksi
värähtelymittausten avulla. Standardia voidaan soveltaa myös muilla
valvontamenetelmillä saatujen tulosten käyttöön
turvallisen käyttöajan arvioimisessa.

Tässä standardissa esitetään periaatteet hammasvaihteen vastaanottotarkastuksen ja kunnonvalvonnan värähtelymittausten suorittamiseksi.

Tässä standardissa määritellään tunnusluvut kunnonvalvonnan tehokkuuden ja taloudellisuuden seuraamiseksi sekä toiminnan kehittämiseksi.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan laadittaessa putkireittipiirustuksia. Opastavissa tiedoissa O.1 tarkastellaan putkireittisuunnittelun käytännön toteutustapoja käytettäessä
3D-suunnittelujärjestelmää.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan laadittaessa putkiston taso- ja leikkauspiirustuksia. Opastavissa tiedoissa O.1 tarkastellaan taso- ja
leikkauspiirustusten käytännön toteutustapoja käytettäessä 3D-suunnittelujärjestelmää.

Tätä standardia käytetään teollisuuden projekteissa eri osapuolten laatimien dokumenttien metadatan määrittelyyn ja yhdenmukaistamiseen sekä antamaan ohjeita metadatan käytöstä.
Standardi määrittelee metadatan siinä laajuudessa, mitä dokumenttienhallintajärjestelmät, projektin ohjaus ja loppudokumentaation luovutus tyypillisesti tarvitsevat.
Standardi on laadittu investointiprojektin näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa muihinkin projekteihin sekä käyttöön ja kunnossapitoon.

Tätä standardia käytetään dokumenttityyppien valitsemiseen ja dokumenttien hallintajärjestelmän konfiguroimiseen teollisuudessa.
Standardi luettelee dokumenttityypit siinä laajuudessa, mitä dokumenttien hallintajärjestelmät, projektin ohjaus ja loppudokumentaation luovutus tyypillisesti tarvitsevat.
Dokumenttityyppien luokittelu perustuu standardiin SFS EN 61355-1.
Standardi on laadittu erityisesti investointiprojektin näkökulmasta huomioiden myös käyvän tehtaan elinkaaren hallinnan ja kunnossapidon.
Tämän standardin mukaisia dokumenttityyppejä voidaan käyttää täydentämään PSK 5811 mukaista metadataa.
Tämän standardin mukaisia dokumenttityyppejä voidaan käyttää PSK 5822 mukaisissa tietoelementeissä:
– DOC_CLASS_CODE
– DOC_CLASS_NAME
– SUPPLIER_DOC_CLASS_CODE
– SUPPLIER_DOC_CLASS_NAME

Tätä standardia käytetään dokumenttien luottamuksellisuuden luokitteluun erityisesti teollisuuden investointiprojektien käyttöön.

Standardia voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla tai organisaatioiden dokumenttien luottamuksellisuuden luokitteluun.

Standardi esittää dokumenttien turvaluokat sekä antaa ohjeita turvaluokittelun käytännön toteutukseen.

Tätä standardia käytetään dokumenttien lähettämisen suunnitteluun sekä tukemaan sopimuksien dokumenttien toimitukselle asettamia vaatimuksia.
Standardi on laadittu erityisesti teollisuuden investointiprojektien käyttöön. Sitä voidaan soveltaa myös muihin käyttötarkoituksiin tai muilla toimialoilla.
Tämä standardi opastaa, miten varmistetaan dokumenttien jakelu sovituille vastaanottajille sovitussa aikataulussa sekä jakelun yksiselitteinen jäljitettävyys.
Standardi soveltuu käytettäväksi sekä digitaalisille että paperimuotoisille dokumenteille.

Tässä standardissa määritettyjä periaatteita
noudatetaan asennuspiirustuksia laadittaessa.

Standardissa esitetään PDF-tiedoston luonnin ja käsittelyn toimintaprosessi sekä PDF-tiedoston ja luontiohjelmien asetukset.

Tämä standardi on tarkoitettu käytettäväksi
tietokoneilla toteutetuissa EDMS- (Electronic
Document Management System) ja PDMSjärjestelmissä (Product Data Management System)
dokumenttien hallintaan, jäljittämiseen, varastointiin,
valintaan ja arkistointiin sekä perustaksi
dokumenttien vaihtoon. Tämä standardi perustuu kansainvälisiin
standardeihin SFS-EN 82045-1 ja IEC 82045-2. Se
kuvaa, miten niitä käytännössä sovelletaan.

Tätä standardia käytetään standardin PSK 5821
soveltamisohjeena MicroStation V8 ja AutoCAD
200x -ohjelmille. Standardi soveltuu yritysten
sisäiseen CAD-dokumenttien laadintaan ja yritysten
väliseen tiedonsiirtoon eri tyyppisten järjestelmien
välillä.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan laadittaessa isometrisiä putkistopiirustuksia putkiston valmistusta ja asennusta varten.

Standardin tarkoituksena on rasterimuotoon siirrettyjen teknisten piirustusten ja muiden teknisten dokumenttien siirron ja käytettävyyden parantaminen
osapuolten välillä. Standardi on tarkistuslistan luonteinen, ts. ohjeessa
esitetään näkökohtia, jotka on otettava huomioon
siirrettäessä piirustuksia sähköiseen muotoon ja
siirrettäessä näin syntyneitä rasteritiedostoja osapuolten välillä.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan aluekarttojen laadinnassa.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan tehdassijoituspiirustuksien laadinnassa.

Tässä standardissa määritellään periaatteet, joita
noudatetaan laitesijoituspiirustuksia laadinnassa.

Tässä standardissa määriteltyjä periaatteita
noudatetaan laitteiden ja metallirakenteiden
mittapiirustuksia laadittaessa.
Piirustusta käytetään suunnitteluun ja hankintaan.

Tämä menettelyohje on tarkoitettu käytettäväksi
standardin PSK 5821 soveltamisohjeena
MicroStation- ohjelmaa varten. Ohje soveltuu
yritysten sisäiseen CAD-dokumenttien laadintaan ja
yritysten väliseen tiedonsiirtoon eri tyyppisten
järjestelmien välillä.

Tämä menettelyohje on tarkoitettu käytettäväksi
PSK 5821 standardin soveltamisohjeena AutoCADohjelmaa varten. Ohje soveltuu yritysten sisäiseen
CAD-dokumenttien laadintaan ja yritysten väliseen
tiedonsiirtoon.

Tämä menettelyohje on tarkoitettu käytettäväksi
PSK 5821 standardin soveltamisohjeena
AutoCAD2000-ohjelmaa varten. Ohje soveltuu
yritysten sisäiseen CAD-dokumenttien laadintaan ja
yritysten väliseen tiedonsiirtoon.

Tämä standardi antaa yleisohjeet prosessi-kaavioiden ja sijaintia kuvaavien vektorimuotoisten piirustusten laadintaan CAD-järjestelmillä 2D-esitysmuodossa. Asiakirjojen ryhmittely, käsitteet ja määritelmät on esitetty standardissa PSK 2620.

Standardin tarkoituksena on yhdenmukaistaa piirustusjärjestelmiä piirustusten hyödyntämisen helpottamiseksi suunnitteluosapuolten kesken ja taata loppukäyttäjälle yhdenmukaisten ja helposti päivitettävien piirustusten saanti.
Standardin avulla varmistetaan eri järjestelmillä tehtyjen asiakirjojen tiedon siirron onnistuminen. Siirron minimivaatimukset ovat:
1 Piirustustiedoston tunnistettavuus.

2 Piirustustiedoston virheetön avautuminen vastaanottavassa järjestelmässä.
3 Tulostettavuus siten, että käyttötarkoitusta vastaavat ulkoasuvaatimukset täyttyvät.
4 Piirustus on ylläpidettävissä vastaanottavassa järjestelmässä.

Tämä standardi määrittelee laitekorttien tietosisällön, joka esitetään vähimmäisvaatimuksena ja se ei ota kantaa tietojen esitystapaan. Laitekortilla esitetyt suunnittelutiedot ovat yksilöidyn laitteen valmistajakohtaisia tietoja.
Standardi määrittelee laitekorttitiedot yleisimmille prosessiteollisuudessa käytetyille laitteille.

Laitekorttitiedot on määritelty siten, että tietoja voidaan käyttää laitteen koko elinkaaren aikana.

Standardi ei määrittele laitepaikkaan liittyvää tietosisältöä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mitoitustiedot.
Standardi ei ota kantaa viranomaisvaatimuksiin liittyvien laitteiden, kuten rekisteröityjen painelaitteiden tai säteilylähteen sisältävien laitteiden erityisvaatimuksiin.
Standardi ei määrittele käytettäviä tiedonsiirtomenetelmiä.
Standardissa ei määritellä laitekortissa käytettäviä yksiköitä.

Tämä standardi esittää tärkeimmät huomioon otettavat asiat teollisuusinvestointiprojektin tiedonhallintasuunnitelmalle. Standardia voidaan käyttää eri kokoisille projekteille.
Standardin tarkoituksena on varmistaa onnistunut tiedonhallinnan toteutus projektissa.

Projektin tiedonhallintasuunnitelma sekä sen noudattaminen projektissa tekevät mahdolliseksi onnistuneen tiedon hallinnan tehtaan elinkaaren aikana.
Standardissa PSK 5990 esitellään projektin tiedonsiirtotarpeet sekä niihin liittyviä standardeja ja käytäntöjä.

Tämä standardi erittelee tiedonsiirrossa huomioitavat asiat sekä käytettävissä olevat standardit investointiprojektin eri vaiheissa. Standardin tarkoituksena on varmistaa yhteisestä menettelytavasta sopiminen projektin alusta aina käyttöomaisuuden hallintaan asti.
Standardin rakenteessa otetaan huomioon:
– teolliset toimialat
– tekniset alat
– projektin vaiheet
– projektin osapuolet ja muut sidosryhmät
– dokumenttien lähetys ja vastaanotto
– tiedon lähetys ja vastaanotto
– järjestelmien toimitus ja vastaanotto
– tiedon lopputoimitus
– käyttöomaisuuden hallinta

Tämä standardi määrittelee teollisuuden yleisesti käytettyjen laitteiden luokat sekä alaluokat. Luokittelua käytetään suunnittelussa, tiedonsiirrossa, hankinnoissa, käytössä, kunnossapidossa sekä muissa käyttötarkoituksissa laitteen elinkaaren aikana. Standardi kuuluu PSK:n standardisarjaan, joka määrittelee järjestelmistä riippumattoman tiedonsiirron rajapinnan.

Tätä standardia käytetään tuotantolaitoksen
suunnitteluun, rakentamiseen sekä käyttöön ja
kunnossapitoon liittyvässä laitetietojen siirrossa. Liitteessä 1 määritellään teollisuuden laitteiden
tietoelementit. Liitteessä 2 määritellään teollisuuden automaation
kenttälaitteiden tietoelementit.

Tässä standardissa määritellään tiedonsiirrossa
käytettävät putkistotiedon tietoelementit ja niitä
vastaavat suunnittelujärjestelmien attribuutit.

Tässä standardissa määritellään XMLtiedonsiirrossa käytettävät putkistotiedon rakenteen
luokat ja ala-luokat sekä niiden keskinäinen suhde. Standardi kuuluu sarjaan, joka määrittelee
järjestelmistä riippumattoman XML-rajapinnan.

Tässä standardissa esitetään
keskipakopumpun teknisen erittelyn lomake ja
annetaan ohjeita sen käytöstä. Standardin
tarkoituksena on yhtenäistää tiedonsiirtoa
keskipakopumppujen määrittelyssä ja
hankinnassa. Standardin liitteenä olevassa lomakkeessa
esitetään tiedonsiirrossa käytettyjä
standardissa PSK 6151 määriteltyjä
tietomalleja.

Tämän standardin liitteen tietomallia käytetään
teollisuuden venttiilien hankinnoissa. Se soveltuu
sekä tietokannan syöttölomakkeeksi että
elektroniseen tiedonsiirtoon. Hankinnassa tarvittavia tietoelementtejä on
määritelty standardissa PSK 5981.

Tämän standardin liitteen tietomallia käytetään
teollisuuden pumppujen hankinnoissa. Se soveltuu
sekä tietokannan syöttölomakkeeksi että
elektroniseen tiedonsiirtoon. Hankinnassa tarvittavia tietoelementtejä on
määritelty standardissa PSK 5981.

Tässä standardissa esitetään lomake ”Varoventtiili. Tekninen erittely” ja annetaan ohjeita lomakkeen käytöstä. Lomakkeen tarkoituksena on yhtenäistää ja helpottaa
paineastioiden ja -putkistojen varoventtiileiden
mitoitukseen ja hankintaan liittyvää tiedonsiirtoa

Tässä standardissa esitetään lomake ”Murtolevy.
Tekninen erittely” ja annetaan ohjeita lomakkeen
käytöstä.
Lomakkeen tarkoituksena on yhtenäistää ja helpottaa
murtolevyjen ja -kalvojen mitoitukseen ja hankintaan
liittyvää tiedonsiirtoa.

Tässä standardissa esitetään lomake
”Putkistotasain. Tekninen erittely” ja annetaan
ohjeita lomakkeen käytöstä.
Lomakkeen tarkoituksena on yhtenäistää ja
helpottaa palje- ja liukutasaimien mitoitukseen,
hankintaan ja kunnossapitoon liittyvää tiedonsiirtoa.

Tässä standardissa esitetään lomake ”Paineilmakompressori. Tekninen erittely” ja annetaan ohjeita lomakkeen käytöstä.

Tässä standardissa esitetään lomake ”Lauhde-
/vesisihti. Tekninen erittely” ja annetaan ohjeita
lomakkeen käytöstä.

Tässä standardissa esitetään lomake ”Lauhteen- /vedenpoistin. Tekninen erittely” ja annetaan ohjeita lomakkeen käytöstä.

Tässä standardissa on esitetty teollisuuden
kunnossapidon keskeiset käsitteet ja määritelmät.
Niitä käytetään kunnossapidon toimintojen rajauksiin
sekä kunnossapitoon sisältyvien osa-alueiden,
teknisten järjestelmien ja tietojärjestelmien
suunnitteluun. Lisäksi niitä voidaan käyttää
hankintatoiminnassa ja standardissa PSK 7501
esitettyjen kunnossapidon tunnuslukujen yhteydessä. Esitetty terminologia perustuu standardiin SFS-EN
13306 (2017). Tässä standardissa terminologiaa on
täsmennetty teollisuuden kunnossapidon
näkökulmasta merkitystä tai periaatetta muuttamatta.

Tämän standardin tarkoituksena on määritellä periaatteet kuntokartoituksen hankinnalle ja toteutukselle sekä esitellä sen tavoitteet, tilaajan osallistuminen työn suoritukseen ja miten kuntokartoitusta
hyödynnetään kunnossapidon suunnittelussa ja
korjausohjelmassa. Standardi antaa ohjeita kuntokartoituksen tason valinnassa ja työn laajuuden
määrittelyssä. Lisäksi standardi määrittelee raportoinnin laajuuden ja työn vastaanottokriteerit. Tämä standardi ei käsittele prosessirakennusten
kuntokartoitusta vaan siinä sovelletaan liike- ja
palvelurakennusten kuntoarvioiden ohjeita
KH 90-00245, KH 90-00246, KH 90-00247 ja
liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion esimerkkiraporttia.

Tässä standardissa määritellään ne kriteerit ja tavat,
joilla suunnitellaan teollisuuden lujitemuovituotteiden
kunnonvalvonnan mittaustoiminta. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tämä standardi antaa ohjeita kunnonvalvonnan
mittausten asettamista vaatimuksista
lujitemuovituotteiden suunnittelussa ja yleisohjeita
muoviputkistojen suunnitteluun. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvonnan
mittausmenetelmien valinnassa ja esitetään vikoja,
joita on mahdollista havaita mittaamalla tai muuten
ainetta rikkomattomin menetelmin testaamalla. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa määritellään lujitemuovituotteen
seinämänpaksuusmittauksen suorittaminen
ultraäänimenetelmällä sekä annetaan ohjeet
tarkastuskohteiden valinnasta ja tulosten
analysoimisesta. Lisäksi menetelmällä voidaan
havaita delaminaatio. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa määritellään
lujitemuovituotteiden aistinvarainen kunnontarkastus
sekä annetaan ohjeet tarkastuskohteiden valinnasta
ja tulosten analysoimisesta. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa määritellään teollisuudessa
käytössä olevien lujitemuovituotteiden
röntgentarkastus, annetaan ohjeet
tarkastuskohteiden valinnasta ja tulosten
analysoimisesta. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa määritellään lujitemuovituotteiden
kunnonvalvonnassa käytettävät keskeiset käsitteet.
Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tässä standardissa määritellään lujitemuovituotteiden kunnon tarkastus lämpökameralla,
tekniset vaatimukset laitteistolle ja annetaan ohjeet
tarkastuskohteiden valinnasta sekä kuvan
käsittelystä ja analysoimisesta. Standardi kuuluu sarjaan, jossa annetaan ohjeita
lujitemuovituotteiden kunnonvalvontaan.

Tämä standardi antaa ohjeita polyeteeni- ja polypropeeniputkien ja putken osien sähköhitsaukseen.
Standardi määrittelee hitsaajalle ja hitsausmenetelmälle asetettavat vaatimukset. Lisäksi
standardi antaa ohjeet materiaalimerkintöjen
tulkintaan. Standardi ei ota kantaa putkiston sisältöön eikä
painelaitelainsäädännön asettamiin vaatimuksiin.

Tämä standardi antaa ohjeita polyeteeni- ja polypropeeniputkien puskuhitsaukseen. Standardi
määrittelee hitsaajille asetettavat vaatimukset ja
suositeltavat hitsausmenetelmät. Lisäksi standardi
antaa ohjeet materiaalimerkintöjen tulkintaan. Standardi ei ota kantaa putkiston sisältöön eikä
painelaitelainsäädännön asettamiin vaatimuksiin.

Tässä standardissa esitetään ohjeita ja vaatimuksia, joita noudatetaan hankittaessa ja toimitettaessa teollisuuskäyttöön lujitemuovi (LM-) valmisteita.
Lujitemuovilla tarkoitetaan tässä standardissa lujitettua kertamuovia.

Tämä standardi käsittelee hydraulikoneikon sekä venttiilistöjen sijoitusta ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän suunnittelun lähtökohtia ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän perussuunnittelua ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän komponentteja ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän kunnossapidettävyyttä ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän dokumentointia ja ohjeita ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän käyttöönottoa ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydrauliikan hankintaasiakirjoja ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tässä standardissa esitetään teollisuushydraulijärjestelmien hankinnassa käytettävät teknisen erittelyn lomakkeet ja annetaan ohjeita niiden käytöstä. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulinesteen valintaa ja hankintaa ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Tämä standardi käsittelee hydraulijärjestelmän putkistoa ja letkustoa ja kuuluu standardisarjaan, joka on tarkoitettu hydraulijärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon. Standardisarja ei käsittele 420 bar. Standardisarjassa ei oteta kantaa vaikeasti syttyvien nesteiden valintaan, elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen öljyjen valintaan eikä vesihydraulijärjestelmien erityisominaisuuksiin.

Käsikirja sisältää kaikki PSK67-sarjan teollisuuhydrauliikkstandardit PSK 6701-6711

Standardi esittää teollisuuden yleisen työturvallisuuden peruskoulutuksen sisällön kaikille teollisuuden tuotantolaitoksella tai työmaalla työskenteleville henkilöille. Standardissa määritellään työturvallisuuden peruskoulutuksen tietosisällön vähimmäisvaatimukset. Peruskoulutus sisältää työturvallisuuden perustiedot. Tarkoituksena on antaa koulutettaville tietämys keskeisistä turvallisuusasioista luoden pohjan turvalliselle työskentelylle ja osaamisen kehittämiselle. Standardin mukainen koulutus ei korvaa työpaikkakohtaista perehdytystä.

Tämä standardi määrittelee nostoon käytettävien työvälineiden tarkastus- ja seurantalaajuuden. Lisäksi standardi määrittelee nostotyövälineen vähimmäistiedon keräämisen alkaen sen hankinnasta ja päättyen sen käytöstä poistoon. Standardi ei käsittele tarkastuksen suorittamista eikä henkilönostoon tarkoitettuja laitteita.

Tämä standardi kuvaa menettelyn teollisuuden eri kohteiden kriittisyyden arviointiin. Menettelyssä kriittisyyttä arvioidaan taloudellisten vaikutusten, henkilöturvallisuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmista.

Tämä standardi määrittelee teollisuudelle prosessiteknisen sekä laitteiden sijaintiin ja kokoonpanoon perustuvan hierarkian. Tarkoituksena on määritellä hierarkian tasot, joilla edellä mainitut voidaan kuvata. Standardissa esitetyt hierarkiat tukevat laitoksen käyttöä ja kunnossapitoa sekä suunnittelua, hankintaa ja tiedonsiirtoa. Standardi ei ota kantaa tunnusjärjestelmiin.

Tätä standardia käytetään metsäteollisuuslaitosten osastojen nimeämiseen. Osastonimike kuvaa toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää koneet, laitteet, järjestelmät ja rakenteet.

Tämän standardin mukaisia putkisankoja
käytetään liukukannakkeissa standardin SFS-EN
10220 ulkohalkaisijasarjan 1 mukaisille putkille.
Putkisankojen suurin sallittu käyttölämpötila ja
kuormat liukukannake käytössä on ilmoitettu
standardeissa PSK 7322 ja PSK 7325. Tässä
standardissa esiteltyjä putkisankoja ei ole
tarkoitettu standardin PSK 7340 mukaiseen
riippukannakekäyttöön.

Tässä standardissa esitetään erilaisia riippu- ja
jousikannakerakenteita, joista suunnittelija valitsee käyttökohteeseen sopivat vaihtoehdot. Lisäksi on esitelty joukko esimerkkejä, miten näitä
rakenteita voidaan yhdistellä ympäristössä olevien rajoitteiden vuoksi. Kiinnitysrakenteet ja osat on jaettu kuormitusluokkiin ja rakenteessa on käytettävä aina samaan kuormitusluokkaan kuuluvia osia.

Tämä standardi on tarkoitettu teräsputkien kannakevälien valintaohjeeksi halkaisija-alueella DN 10
…1200, eristämättömille ja eristetyille putkille, joiden sisältönä on neste tai kaasu. Putken sisällön
Iämpötila saa olla enintään 400 °C. Putkistoon kuuluvien laitteiden vaikutus kannakeväleihin pitää ottaa huomioon erikseen.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita
käytetään eristämättömien tai eristettyjen,
ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan
1 mukaisten putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita
käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan
1 mukaisten putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia putkikannakkeiden
yksinkertaistettuja piirrosmerkkejä käytetään
putkistopiirustuksissa kannakkeiden sijainnin ja
tyypin määrittämiseen. Kannakemerkkien tarkoituksena on antaa havainnollinen kuva putkiston kannakoinnista ja
sen toiminnasta. Tätä standardia ei saa käyttää kannakkeiden
hankintaan, vaan siihen on käytettävä kunkin
kannakkeen yksilöivää standardinimikettä.

Tämän standardin mukaista sankaa käytetään
eristämättömissä putkilinjoissa ohjaamaan putken
pituussuuntaista liikettä sekä putken kiintopisteenä.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita
käytetään eristämättömien tai eristettyjen,
ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220
sarjan 1 mukaisten putkien kannakkeina.

Tämän standardin mukaisia liukukannakkeita käytetään eristämättömien tai eristettyjen, ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan 1 mukaisten
putkien kannakkeina.

Tässä standardissa esitettyjä tasokannattimia käytetään kannattamaan DN 10–500 kokoisia putkia, jotka sijaitsevat lähellä lattiaa tai muuta tasoa. Kiintopisteenä kannakkeeseen kohdistuvien lämpöliikkeiden tulee olla vähäisiä. Tasokannattimia käytetään yleensä lattiaan tuettuna,
mutta ne voidaan myös kiinnittää yläpuolella tai sivulla olevaan tasoon tai muuhun rakenteeseen.

Tätä standardia käytetään lujitemuoviputkiston ja lujitemuovilla vahvistetun kestomuoviputkiston kannakoinnin suunnitteluun. Kestomuoviputkien kannakointiohjeet esitetään standardissa PSK 7371.

Tämän standardin mukaisia ohjaus- ja
kiintopisterakenteita käytetään standardin PSK 7302
mukaisesti rajoittamaan putken liikkeitä halutuissa
suunnissa. Tässä standardissa esitetyt ratkaisut
ovat periaatteellisia, eivätkä sovellu sellaisenaan
valmistukseen.

Tämän standardin mukaisia putkisankoja
käytetään ulkohalkaisijaltaan standardin SFS EN
10220 sarjan 1 mukaisten putkien kannakointiin
riippu-, liuku- ja kiintopistekannakkeissa.

Tämän standardin mukaisia putkisankoja käytetään ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220
sarjan 1 mukaisten putkien kannakointiin standardin PSK 7340 mukaisissa riippukannakkeissa.

Tämän standardin mukaisia putkisankoja käytetään
ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220 sarjan
1 mukaisten putkien kannakointiin riippu-, liuku- ja
kiintopistekannakkeissa.

Tämän standardin mukaisia putkisankoja käytetään ulkohalkaisijaltaan standardin SFS-EN 10220
sarjan 1 mukaisten putkien kannakointiin standardin PSK 7340 mukaisissa riippukannakkeissa.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO
161-1 mukaisille kestomuoviputkille tarkoitettujen
putkisankojen rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS 5166
sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja
lujitemuovivahvistetuille muoviputkille tarkoitettujen
liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS 5166
sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja
lujitemuovivahvistetuille muoviputkille tarkoitettujen
liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS 5166
sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja
lujitemuovivahvistetuille muoviputkille tarkoitettujen
liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO 161-1
mukaisille kestomuoviputkille tarkoitettujen
liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO 161-1
mukaisille kestomuoviputkille tarkoitettujen liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO 161-1
mukaisille kestomuoviputkille tarkoitettujen liukukannakkeiden rakenne ja mitat.

Tässä standardissa annetaan ohjeita PSKkannakestandardien käyttöön. Lisäksi esitetään
joitakin hyvässä kannakointisuunnittelussa huomioitavia seikkoja pyrittäessä minimoimaan rasitukset
putkistossa ja siihen liittyvissä kannakkeissa ja laitteissa.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS
5166 sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja lujitemuovivahvistetuille muoviputkien
riippukannakkeisiin tarkoitettujen putkisankojen
rakenne ja mitat.

Tämän standardin tarkoituksena on varmistaa teollisuusputkistoissa käytettävien primäärikannakkeiden
laatu sekä esittää laatuvaatimuksia.

Tämä standardi antaa ohjeita kestomuoviputkien
kannakoinnin suunnitteluun. Standardissa PSK 7370 annetaan ohjeita lujitemuoviputkien ja LM-vahvistettujen kestomuoviputkien
kannakoinnin suunnitteluun.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS
5166 sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja lujitemuovivahvistetuille muoviputkille
tarkoitettujen putkisankojen rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin SFS
5166 sisähalkaisijasarjan mukaisille lujitemuoviputkille ja lujitemuovivahvistetuille muoviputkille
tarkoitettujen putkisankojen rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO
161-1 mukaisille kestomuoviputkille tarkoitettujen
putkisankojen rakenne ja mitat.

Tässä standardissa esitetään standardin ISO
161-1 mukaisten kestomuoviputkien riippukannakkeisiin tarkoitettujen putkisankojen rakenne ja
mitat.

Tämän standardin mukaista vanttiruuvia
käytetään kiertein kootuissa riippukannakkeissa
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista jatkosmuhvia
käytetään kierretangon jatkamiseen kiertein
kootuissa riippukannakkeissa.

Tämän standardin mukaisia ripustusjousia käytetään
jousikannakkeina putken kannakepisteissä, joissa
pyritään säilyttämään sopiva kannakevoima putken
pystysuuntaisesta liikkeestä huolimatta. Niitä
voidaan käyttää PSK 7340 mukaisissa
riippukannakkeissa. Ohjeita jousikannakkeen
käytöstä annetaan standardissa PSK 7302. Käytettäessä tämän standardin mukaista
jousikannaketta PED-luokkien I–III mukaisissa
putkistoissa, jousikannakkeen mukana
toimitettavasta dokumentaatiosta on sovittava
erikseen.

Tässä standardissa esitettyjä kynsiohjaimia
käytetään standardien PSK 7320 – PSK 7323 ja
PSK 7326 mukaisten liukujalkojen ohjaimina.
Kynsiohjaimet vaimentavat putken värähtelyjä ja
ottavat vastaan ulkoisia poikittaisia voimia.

Tässä standardissa esitettyjä ohjainta A käytetään standardien PSK 7324, PSK 7325, PSK
7327 ja PSK 7328 mukaisten liukukannattimien
ohjaimina. Niitä käytetään estämään liukukannakkeen irtoaminen sekundäärikannakkeelta,
vaimentamaan putken värähtelyjä ja ottamaan
vastaan pieniä ulkoisia poikittaisia voimia. Ohjaintyyppi B soveltuu kaikille standardien PSK
7320 … PSK 7328 ja PSK 7376 … PSK 7381
mukaisille liukukannakkeille.

Tämän standardin mukaisia estopaloja käytetään
estämään putken liukuminen putkisankaan tai
liukukannakkeeseen nähden.

Tämän standardin mukaisia kiinnityslevyjä
käytetään, kun putken kannatinorsi tai -kehä
kiinnitetään betonirakenteeseen.

Tämän standardin mukaisia ulokekannattimia
käytetään pääasiassa DN 10…500 kokoisten
putkien kannakointiin. Ulokekannattimet on
tarkoitettu käytettäväksi sekundäärikannattimina
liuku- ja riippukannattimien yhteydessä.

Tämän standardin mukaisia ripustustankoja
käytetään putkiston kannakointiin standardissa
PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaisia porttikannattimia
käytetään pääasiassa DN 10…500 kokoisten
putkien kannakointiin. Porttikannattimet on
tarkoitettu käytettäväksi sekundäärikannattimina
liukukannakkeiden kanssa.

Tämän standardin mukaista kolmiolevyä käytetään
putkiston kannakointiin standardissa PSK 7340
esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista kiinnikettä käytetään,
kun putkea kannatetaan riippukannakkeella
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista kiinnikettä käytetään,
kun putkea kannatetaan riippukannakkeella
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista kiinnikettä käytetään,
kun putkea kannatetaan riippukannakkeella
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista kannatinortta käytetään, kun putkea kannatetaan riippukannakkeella
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista silmämutteria käytetään, kun putkea kannatetaan riippukannakkeella
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Tämän standardin mukaista kierrekorvaketta
käytetään kiertein kootuissa riippukannakkeissa
standardissa PSK 7340 esitetyllä tavalla.

Putkiston kannakoinnin standardisointi aloitettiin PSK Standardisoinnissa jo vuonna 1974 ja se jatkuu edelleen. Tähän käsikirjan 3. painokseen on koottu kannakestandardien uusimmat versiot. Kannakoinnille asetetut vaatimukset kasvavat koko ajan ja myös lainsäädäntö muuttuu, siksi tämänkin käsikirjan alussa on ilmoitettujen laitosten lausunto vaatimustenmukaisuudesta. Kannakkeiden sallitut kuormat on määritetty eurooppalaisen yhdenmukais-tetun standardin mukaan laskien tai koestamalla. Kannakkeet sopivat yh-teen PSK-putkiluokkien kanssa, ja näin ollen tämä PSK-käsikirja 8 ”Teollisuusputkistojen kannakointi”, PSK-käsikirja 7 ”Putkiluokat” sekä PSK-käsikirja 9 ”Teollisuuseristys” muodostavat yhdessä putkistosuunnittelun perustan. Kaikki standardit ovat kaksikielisiä (suomi ja englanti) ja ne on tar-koitettu käytettäviksi sekä kotimaisissa että ulkomaisissa hankkeissa. Käsikirja sisältää PSK Standardisoinnin laatimat teollisuuteen tarkoitetut primäärikannakkeet sekä sekundäärikannakkeista portti- ja ulokekannakkeet. Kannakkeita voi käyttää myös esimerkiksi talotekniikassa, vaikka ne on ensisijaisesti tarkoitettu voimalaitoksiin ja prosessiteollisuuteen. Käsikirja antaa kannakoinnin suunnittelussa, valmistuksessa, asennuksessa ja hankinnoissa tarvittavaa tietoa kootussa muodossa. Kirjassa esitetään standardisoitujen primääri- ja sekundäärikannakkeiden nimikkeet, rakenteet, sallitut kuormat ja laskentaperusteet. Kannakkeet on laadittu teollisuudessa yleisimmin käytetyille teräsmateriaaleille, ja lisäksi muoviputkille on omat kannakestandardit. Standardeja on ollut laatimassa tilaajan ja toimittajan, suunnittelijan ja ura-koitsijan sekä valmistajan ja tarkastuslaitosten asiantuntijat, joten ne edustavat tällä hetkellä teollisuuden parhaita käytäntöjä. Putkiston kannakointi on vaativa tehtävä. Kannakkeisiin kohdistuvat voimat voivat olla hyvin suuria ja putkiston sisältö voi olla vaarallinen. Kannakoin-nin suunnitteluun ja toteutukseen pitää painelaiteturvallisuuden vuoksi käyttää riittävää asiantuntemusta. PSK-käsikirja 8 pyrkii auttamaan putkisto-suunnittelijaa löytämään oikeat ratkaisut kannakointiongelmiin.

Tätä standardia käytetään kunnossapitotoiminnan arviointiin ja vertailuun. Standardista voidaan valita yrityksen tunnuslukujärjestelmään kunnossapitotoiminnan mittaamiseen tunnusluvut. Standardissa esitellään toiminnallisia tunnuslukuja sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan ja palvelutoimittajan näkökulmasta. Standardi käsittelee kunnossapitotoimintaa ensisijaisesti prosessiteollisuuden näkökulmasta, mutta sen käyttö on mahdollista muussakin teollisuudessa.

Tätä standardia käytetään suunnittelutoiminnan arviointiin ja vertailuun. Standardista valitaan yrityksen tunnuslukujärjestelmään suunnittelutoiminnan mittaamiseen tarkoitettuja tunnuslukuja. Se käsittelee tunnuslukuja sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan ja palvelutoimittajan näkökulmasta. Tässä standardissa ei käsitellä esisuunnittelua.

Tätä standardia käytetään materiaalitoiminnon arviointiin ja vertailuun. Standardista voidaan valita yrityksen tunnuslukujärjestelmään materiaalitoiminnon mittaamiseen tarkoitetut tunnusluvut. Se käsittelee toiminnallisia tunnuslukuja sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan ja palvelutoimittajan näkökulmasta. Tämän standardin tunnusluvuissa on huomioitu vain tarvikkeet, varaosat ja varalaitteet, mutta ne soveltuvat myös tuotantotarvikkeille. Standardi käsittelee materiaalitoimintaa ensisijaisesti prosessiteollisuuden näkökulmasta, mutta sen käyttö on mahdollista muussakin teollisuudessa.

Tässä standardissa määritellään mitä ohjeita ja standardeja on noudatettava suunniteltaessa tai rakennettaessa maanalaisia putkia, kaapeleita, niiden sijoittamiseen vaikuttavia rakenteita ja tiloja. Standardia käytetään soveltaen myös vedenalaisissa kohteissa. Standardissa annetaan lisäksi ohjeet miten urakoitsijan on suoritettava asennettujen johtojen ja rakenteiden sijainnin mittaus sekä miten saadut koordinaatit on luovutettava tilaajalle. Tässä standardissa johdoilla tarkoitetaan putkia ja kaapeleita.

Tämän käsikirjan sisältämät standardit on tehnyt työryhmään PSK 77 kuuluvat asiantuntijat, jotka edustavat koneiden käyttöä, kunnossapitoa ja valmistusta sekä tutkimusta ja kehitystä. Ryhmän tarkoituksena on luoda uusi toimintatapakulttuuri sähkökoneiden kunnonvalvontaan viemällä tieto käsikirjamuodossa kaikille eri osapuolille. Tähän päivään asti useimmat käsikirjassa esitetyt sähköiset kunnonvalvontamenetelmät ovat olleet enemmänkin laboratorio- kuin kenttämittauksia. Käsikirjan tarkoituksena on arkipäiväistää mittaukset, jolloin kaikilla tasoilla ja kaikissa eri rooleissa ymmärretään niistä saatava hyöty. Sähköiset menetelmät on osa kunnossapitostrategian valintaa. Tänä päivänä korkea käytettävyys ja hyvä toimitusvarmuus ovat ehdottomia vaatimuksia alalla kuin alalla. Käsikirjassa esitettyjen menetelmien jokapäiväinen käyttö on varteen otettava osa strategiaa ja antaa lisäksi hyvät mahdollisuuden myös kalliiden koneiden elinkaaren hallintaan. Kunnonvalvonnan onnistumista tai tuloksellisuutta voidaan arvioida paitsi koneiden
käyntiasteella myös sen vaikutuksella yrityksen ja sen työntekijöiden jokapäiväiseen elämään. Tuntuu kaukaa haetulta, mutta perusteet ovat kiistattomat. Laatu, työturvallisuus ja ympäristö ovat tämän päivän kovia arvoja myös kunnonvalvonnan tuloksellisuudessa.
Huonokuntoiset koneet, odottamattomat tuotantokatkokset ja yleensä prosessin ylös/alasajot tuottavat huonoa laatua. Vähentämällä suunnittelemattomia seisokkeja pystytään paremmin tasalaatuiseen tuotantoon. Työtapaturmiakin sattuu vähemmän, kun koneita ei tarvitse korjata yllättäen käyttöolosuhteissa. Kunnonvalvonnalla pystytään merkittävästi vähentämään yllätyksellisiä konerikkoja ja siirtymään yhä enemmän hallittuun korjaukseen. Vialliset koneet ja ylimääräiset prosessin ylös/alasajot lisäävät puolestaan energiankulutusta ja päästöjä. Kun lisäksi konerikot lisäävät varaosien kierrätystarvetta, on ympäristökin saamassa hyvää kunnonvalvonnalta. Käsikirjaa voi käyttää oppikirjana tai ammatillisen jatkokoulutuksen osana, minkä jälkeen käsikirjasta tulee kunnossapitäjille yhtä tärkeä työkalu kuin yleismittarista. Tärkein anti on myös eri osapuolten yhteisen kielen löytäminen. Tätä kielitaitoa tarvitaan yhtä hyvin sopimuksia tehtäessä kuin koneen toimituksessa ja vastaanotossa. Koneen käytön aikana vikojen järjestelmällinen analysointi ja keräys antavat hyvän mahdollisuuden käyttäjien ja valmistajien yhdessä kehittää entistä parempia tuotteita. Anturiteknologian kehitys, mittaustulosten käsittely ja tiedonsiirto ovat tänä päivänä nopeasti kehittyviä aloja, joten on odotettavissa, että muutaman vuoden kuluttua käsikirjaan tulee täydennystä. Portaiden nouseminen pitää aloittaa kuitenkin ensimmäiseltä askelmalta. Käsikirja sisältää kaikki standardisarjan PSK77 standardit PSK 7701-7712.

Tässä standardissa käsitellään akselijännitteiden,
laakerijännitteiden ja -virtojen syntymekanismeja ja
niiden toteamiseksi tehtäviä mittauksia. Mittaus voidaan tehdään käyttöönotossa tai jos laakeri- ja akselivirtoja epäillään laakeriongelmien aiheuttajiksi. Laakerien käytönaikainen kunnonvalvonta
tehdään kuitenkin pääasiallisesti värähtelymittausmenetelmillä PSK-käsikirjan 3 mukaan.

Tässä standardissa määritellään vaihtovirtasuurjännitekoneen staattorieristeen käytönaikainen
kunnonmittaus osittaispurkausmittauksella ja
annetaan ohjeita mittauksien suorituksesta sekä
mittausarvojen analysoimisesta. Menetelmä
soveltuu parhaiten yli 6 kV:n koneille. Alle 3 kV
koneilla sen soveltaminen ei ole hyödyllistä.
Tämä standardi on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi,
jota voidaan soveltaa valituille
mittaussovellutuksille.

Tässä standardissa määritellään vaihtovirtasuurjännitekoneen staattorieristeen käytönaikainen
kunnonmittaus osittaispurkausmittauksella ja
annetaan ohjeita mittauksien suorituksesta sekä
mittausarvojen analysoimisesta. Menetelmä
soveltuu parhaiten yli 6 kV:n koneille. Alle 3 kV
koneilla sen soveltaminen ei ole hyödyllistä.
Tämä standardi on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi,
jota voidaan soveltaa valituille
mittaussovellutuksille.

Tässä standardissa määritellään koneluokat ja koneiden valmistus- ja käyttöönottotarkastusta varten sähköisten mittausten raja-arvot.

Tässä standardissa määritellään käynnissä olevan
moottorin liitinjännitteen mittaukset. Mittaukset
tehdään moottorin käyttöönoton yhteydessä,
tarkistusmittauksena käyttöönoton jälkeen tai
sellaisen vikatilanteen yhteydessä, jossa on aihetta
epäillä syöttöjännitteen epäsymmetrian tai
syöttölaitteen aiheuttaneen ongelmia.

Tässä standardissa esitetään epätahtikoneiden kunnonvalvonnan sähköiset menetelmät sekä ne viat, jotka em. mittausmenetelmillä on mahdollista havaita. Lisäksi annetaan ohjeita mittausmenetelmän valinnassa.

Tässä standardissa määritellään staattorivirran
symmetria- ja spektrimittauksella tehtävä käynnissä
olevan epätahtikoneen staattorin tai roottorikäämin
vian tunnistaminen sekä annetaan ohjeet mittauksien
suorittamisesta ja mittausarvojen analysoimisesta.

Tässä standardissa määritellään pysähdyksissä
olevan koneen impedanssimittauksilla tehtävä
käämityksen kunnon tarkistus sekä annetaan ohjeet
mittauksien suorituksesta ja mittaustulosten
analysoimisesta.
Eristysvastusmittauksella voidaan suorittaa
sähkökoneen eristyksen kunnon tarkistus ja se
suoritetaan standardin PSK 7704 mukaisesti.

Tässä standardissa määritellään lämpötilamittauksilla tehtävä käynnissä olevan epätahtikoneen kunnonvalvonta sekä annetaan ohjeet mittauksien suorituksesta ja mittaustulosten analysoimisesta.

Tässä standardissa määritellään kunnonvalvonnan sähköisissä menetelmissä käytettävät keskeiset käsitteet sekä esitetään useimmiten esiintyvät suureet ja mittayksiköt.

Tässä standardissa määritellään pysähdyksissä olevan
koneen eristysvastusmittauksella tehtävä staattori-,
roottori- tai napakäämityksen eristyksen kunnon
tarkistus ja annetaan ohjeet mittauksen suorituksesta
sekä mittaustulosten analysoimisesta.

Tässä standardissa määritellään toistoaaltomittauksella tehtävä pysähdyksissä olevan
sähkökoneen staattori-, roottori- tai napakäämityksen
kierroseristysten koestaminen kenttäolosuhteissa
sekä annetaan ohjeet mittaustulosten analysoinnista.

Tämän standardin mukaista yhdettä käytetään liitettäessä säiliöön tai putkistoon lämpötilanmittausanturin suojaputkea, jonka kiinnityslaipan liitosmitat ovat standardin SFS-EN 1092-1 PN40 tyyppi 11 B1 DN 20, 25, 40, 50 mukaiset.

Tämän standardin mukaisia kierteellisiä lämpötilan mittausyhteitä käytetään standardin DIN 43772 tyyppien 2G, 3G, 5, 6, 7, 8 ja 9 mukaisten suojaputkien liitäntään.

Tämän standardin mukaista hitsattavaa yhdettä käytetään standardin DIN 43772 tyypin 4 mukaisen sekä lyhyen aikavasteen omaavien suojaputkien liitäntään painelaitekäytössä.

Laipallista paineen ja pinnan mittausyhdettä käytetään tukkeamatonta nestettä tai kaasua sisältävissä metallisäiliöissä ja putkistoissa.

Tämän standardin mukaista yhdettä käytetään sakkautuvaa ainetta sisältävissä putkissa ja säiliöissä asennettaessa paineen ja pinnanmittauksen mittalaitteita.

Kierteellistä paineen ja pinnan mittausyhdettä käytetään yhdettä tukkeamatonta, nestettä tai kaasua sisältävissä metallisäiliöissä ja putkistoissa.

Tämän standardin mukaista hitsattavaa paineen ja pinnan mittausyhdettä käytetään metallisäiliöissä ja putkistoissa. Nimelliskoot ovat DN 15…50 ja paineluokat 63 ja 160 bar.

Tässä standardissa esitetään putkilaippojen väliin asennettavat aukkolevyt (reikälevyt), umpilevyt (sokeointilevyt) ja kääntölevyt (kääntösokeat) nimellispaineille PN6…PN250. Levyjen nimelliskoot ja paineluokat noudattavat PSK-putkiluokkia, mutta ne soveltuvat käytettäväksi myös muiden EN-standardien mukaisten putkistojen kanssa.

Tässä standardissa määritellään putkeen kiinnitettävä kemikaalin jälkiannosteluyhde.

Tämän standardin mukaisia letkukaroja käytetään,
kun niitä liitetään hitsaamalla putkistoon tai niihin
hitsataan erilliset liittimet.

Tämä standardi on tarkoitettu käytettäväksi laitehankinnoissa ja tietojen vaihdossa putkisto- ja laitesuunnittelun kesken. Standardi määrittelee teräksisten painesäiliöiden ja putkilämmönsiirtimien lieriö- tai pallokuorissa sijaitsevien kohtisuorien lieriömäisten yhteiden suunnittelukuormat. Sitä voidaan käyttää myös muissa laitteissa ja vinoissa yhteissä, mutta se ei ole suoraan tarkoitettu siihen käyttöön. Tässä standardissa ei käsitellä väsyttäviä kuormituksia.

Tässä standardissa määritellään putkeen
kiinnitettävä kylläisen höyryn näytteenottoyhde.

Tässä standardissa määritellään putkeen
kiinnitettävä tulistetun höyryn näytteenottoyhde, jota
käytetään DN 100 tai sitä suuremmissa putkissa.

Tässä standardissa määritellään putkeen
kiinnitettävä veden näytteenottoyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla pyörötankoaihiosta valmistettu kiinnitysyhde.

Tässä standardissa määritellään saumattomasta
putkesta valmistettu kevytrakenteinen hitsausyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla
pyörötankoaihiosta valmistettu raskasrakenteinen
hitsausyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla
pyörötankoaihiosta valmistettu normaalirakenteinen
hitsausyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla pyörötankoaihiosta valmistettu kevytrakenteinen hitsausyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla pyörötankoaihiosta valmistettu kevytrakenteinen hitsausyhde.

Tässä standardissa määritellään koneistamalla
pyörötankoaihiosta valmistettu normaalirakenteinen
hitsausyhde.

Tämä standardi on tarkoitettu ohjeeksi sähkösaattojen suunnittelua, tarjouspyyntöä, tarjousten tekoa ja toteutusta varten. Esimerkkipiirustukset on valittu siten, että yleisimpiin sähkösaattotapauksiin on valmis, teknisesti hyvä ja taloudellisesti edullinen ratkaisu. Standardin liitteinä on valikoima hankintaasiakirjoista ja tyypillisimmät toteutusperiaatteet, mutta standardissa ei oteta kantaa yksityiskohtaisiin asennusratkaisuihin.

Tämä standardi käsittelee ultrakorkeiden, 69 MPa:n tai sen ylittävien paineiden alaisien putkistojen hankintaa, asennusta ja käyttöä. Standardi ei ota kantaa sisällön kemiallisiin tai fysikaalisiin ominaisuuksiin muuten kuin, että kyseessä on neste.

Tämä standardi antaa ohjeita kytkinvälitteisten akselien linjaukseen ja määrittelee sallitut linjaustoleranssit. Standardista on rajattu pois hihnakäyttöjen ja telojen linjaus.

Tämän standardin liitteenä olevia palautelomakkeita käytetään arvioitaessa projektien tai palveluiden onnistumista. Liitteitä käytetään palautteen keräämiseen ja antamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Liitteellä 1 arvioidaan projektin onnistumista ja liitteellä 2 toimittajan onnistumista.

Tätä standardia käytetään sekä tilaajan tuotantoalueella että sen ulkopuolella toimivien toimittajien laaduntuottokyvyn arviointiin ja seurantaan. Standardi ei ota kantaa niiden hyväksymiseen eikä hylkäämiseen. Standardin avulla voidaan tunnistaa ne alueet, joita arvioitavien yritysten pitää kehittää. Standardia voidaan käyttää myös toimittajien keskinäiseen vertailuun saman toimialan sisällä.

Tämän standardin liitteenä olevan kyselylomakkeen ovat hyväksyneet laajasti sekä palveluja tuottavat että niitä käyttävät yritykset.

Tässä standardissa esitetään toimintaohjeita voimalaitoksen vesi-höyrykierron edustavaan näytteenottoon, näytteiden esikäsittelyyn ja analyysiin sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden luotettavan toiminnan varmistavaan käyttöön ja ylläpitoon.
Standardi on tarkoitettu kaikille voimalaitosten käytöstä vastaaville henkilöille, jotka osallistuvat vesikemian hallintaan.
Standardi ei käsittele vesi-höyrykierron näytteenottoyhteitä, joiden tyyppiratkaisut on esitetty standardeissa PSK 7807…7810.

Tässä standardissa esitetään ohjeita syy-seuraussuhteiden selvittämiseen voimalaitoksen poikkeama-tilanteissa, jotka liittyvät vesikemiaan.
Standardi kuvaa tyypilliset vesikemiaan liittyvät poikkeamatilanteet, jotka ilmenevät voimalaitosten mittauksissa ja käytössä.
Standardi keskittyy suolatonta lisävettä käyttäviin voimalaitosprosesseihin.
Standardi soveltuu erityyppisille voimalaitosprosesseille: kattilat, suolattoman veden valmistustavat, prosessien laajuus esimerkiksi sisältäen turbiinin, lauhteenkäsittelyn.
Standardi on tarkoitettu kaikille voimalaitosten käytöstä vastaaville henkilöille, jotka osallistuvat vesikemian hallintaan.
Standardi ei ota kantaa voimalaitoksella tehtäviin operointipäätöksiin.

Tämä standardi on tarkoitettu suunnitteluperustaksi uuden kattilalaitoksen hankinnassa ja vesikemian kokonaishallinnan parantamiseksi laitoksen käytössä. Standardi toimii tarkistuslistana eri kattilalaitosten ajotapojen vaatimuksissa. Standardi kuvaa esimerkin vesikemian toteutuksesta, joka mahdollistaa laitoksen taloudellisen ja turvallisen käytön. Standardi ei ota kantaa laitoksen käyttötarkoitukseen, vaan asioita käsitellään kattilalaitoksen vesikemian kannalta. Tiettyjen teollisuudenalojen, kuten elintarviketeollisuus, höyryn tai kuuman veden laadulle asetettuja erityisvaatimuksia ei ole huomioitu.

Tässä standardissa annetaan ohjeita vesi-höyrykierrossa olevien näytteenottoyhteiden sijoittamisesta voimalaitosprosessissa. Standardi ei sisällä varsinaisia asennusohjeita.

Tässä standardissa annetaan ohjeita voimalaitoksen vesikemiassa tarvittavan näytteenottolaitteiston suunnitteluun ja hankintaan. Lisäksi standardin liitteenä on hankintalomake, joka ohjaa hyväksi koettujen ratkaisujen valinnassa.

Tätä standardia käytetään teollisuuden projekteissa eri osapuolten aikataulujen yhdistämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Standardi määrittelee aikatauluissa käytettävää metadataa, hierarkkista rakennetta ja symbolien perusteita sekä antaa ohjeita niiden käytöstä. Standardi ei käsittele aikataulun tehtävien suunnittelua. Standardi on laadittu investointiprojektin näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa muihinkin projekteihin.

Tässä standardissa on esitetty teollisuuden käyttövarmuuden hallinnan kannalta tärkeän vikaluokittelun toteuttamistapa ja siihen liittyvät tekijät. Standardia voidaan soveltaa tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa, sen vaihdon yhteydessä sekä käytössä olevien järjestelmien kehityksessä. Standardi antaa myös esimerkkejä vikaluokittelun muodostamiselle.

Tässä standardissa on esitetty teollisuuden käyttövarmuuden hallinnan ja laskennan kannalta tärkeät kerättävän tapahtumahistorian vähimmäistietokentät. Tätä standardia voidaan soveltaa tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa ja vaihdon yhteydessä sekä käytössä olevien järjestelmien kehityksessä.

Tässä standardissa esitetään käsitteitä, joita käytetään tehdastarkastuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tehdastarkastusten yleiset käytännöt on esitetty standardissa PSK 9202.
Tehdastarkastusten ja testien suunnittelu on esitetty standardissa PSK 9203.
Tehdastarkastajien kelpoisuusvaatimukset esitetään standardissa PSK 9204.
Tätä standardia ei sovelleta viranomaistarkastuksissa.
Tätä standardia ei sovelleta asennus-, vastaanotto- ja takuutarkastuksissa, joita käsitellään standardeissa PSK 2601, PSK 2910, PSK 2901, PSK 2902, PSK 2903, PSK 2904 ja PSK 2905.
Tätä standardia ei sovelleta toimitusvalvontaan, joka toisinaan kuuluu tehdastarkastuksia suorittavan henkilön tehtäviin.

Tässä standardissa esitetään tehdastarkastusten yleisiä käytäntöjä. Tämän standardin tarkoituksena on pyrkiä yhtenäiseen tapaan arvioida tuotteiden vaatimustenmukaisuutta.
Tässä standardissa esitetään esimerkkejä erilaisista tarkastuksista ja testeistä sekä niihin liittyvien dokumenttien katselmuksista. Esimerkit eivät ole kaiken kattavia, mutta niiden tarkoitus on antaa käsitys yleisistä käytännöistä. Tapauskohtaisesti ne vaihtelevat kuitenkin kohteiden ominaisuuksien, laajuuden ja monipuolisuuden mukaisesti.
Tähän standardiin liittyvät käsitteet on määritelty standardissa PSK 9201.
Tehdastarkastusten suunnittelu on esitetty standardissa PSK 9203.
Tehdastarkastajien kelpoisuusvaatimukset esitetään standardissa PSK 9204.
Tätä standardia ei sovelleta viranomaistarkastuksissa.
Tätä standardia ei sovelleta asennus-, vastaanotto- ja takuutarkastuksissa, joita käsitellään standardeissa PSK 2601, PSK 2910, PSK 2901, PSK 2902, PSK 2903, PSK 2904 ja PSK 2905.
Tämä standardia ei sovelleta toimitusvalvontaan, joka toisinaan kuuluu tehdastarkastuksia suorittavien henkilöiden tehtäviin.

Tässä standardissa esitetään tehdastarkastusten ja testien suunnittelu.
Tähän standardiin liittyvät käsitteet on määritelty standardissa PSK 9201.
Tehdastarkastusten yleiset käytännöt on esitetty standardissa PSK 9202.
Tehdastarkastajien kelpoisuusvaatimukset esitetään standardissa PSK 9204.
Tätä standardia ei sovelleta viranomaistarkastuksissa.
Tätä standardia ei sovelleta asennus-, vastaanotto- ja takuutarkastuksissa, joita käsitellään standardeissa PSK 2601, PSK 2910, PSK 2901, PSK 2902, PSK 2903, PSK 2904 ja PSK 2905.
Tämä standardia ei sovelleta toimitusvalvontaan, joka toisinaan kuuluu teollisuustarkastuksia suorittavien henkilöiden tehtäviin.
Liitteissä 1…5 on esitetty ohjeelliset mallit tarkastusilmoitukselle, tarkastuksia edeltävän kokouksen työjärjestykselle, poikkeamaraportille, puutelistalle sekä puutetyölistalle. Nämä on muokattava toimeksiantokohtaisesti.

Tässä standardissa esitetään vaatimukset tarkastajan kelpoisuudelle tehdastarkastuksia varten, kun vaatimuksenmukaisuutta arvioidaan standardien SFS-EN ISO/IEC 17000, SFS-EN ISO/IEC 17020 ja SFS-EN ISO/IEC 17024 mukaisesti.
Tehdastarkastusten käsitteet ja määritelmät on esitetty standardissa PSK 9201.
Tehdastarkastusten yleiset käytännöt on esitetty standardissa PSK 9202.
Tehdastarkastusten ja testien suunnittelu on esitetty standardissa PSK 9203.
Tätä standardia ei sovelleta viranomaistarkastuksissa.
Tätä standardia ei sovelleta asennus-, vastaanotto- ja takuutarkastuksissa, joita käsitellään standardeissa PSK 2601, PSK 2910, PSK 2901, PSK 2902, PSK 2903, PSK 2904 ja PSK 2905.
Tätä standardia ei sovelleta toimitusvalvontaan, joka toisinaan kuuluu tehdastarkastuksia suorittavan henkilön tehtäviin.